Ratakelaajat saivat avukseen uuden kikkapussukan – kiihtyvyysanturi tunnisti Leo-Pekka Tähden tuuppauksista epätasapainon

Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti kuuntelee Espoon Esport-areenassa Petri Hankiolan englanninkielisiä komentoja. On your marks. Set. Go! Lähtökomennosta Tähden kädet alkavat hakata kelausvanteita rytmikkäästi ja pyörätuoli singahtaa lähtöviivalta kolmatta kertaa kohti 40 metrin päähän asetettua valokennoa.

Tähti näkee pyrähdyksensä jälkeen tietokoneen näytöltä kiihtyvyysanturin mittaamat voimat. Kädet ja ylävartalo pumppaavat tuolia eteenpäin, mutta ylävartalon ja hartioiden kohotus seuraavaan puskuun aiheuttavat jarruttavia voimia eli negatiivista kiihtyvyyttä.

Mittaukset todistavat, että ylävartalo kannattaa palauttaa työntöasentoon aavistuksen rauhallisemmin.

–  Kävi ilmi myös se, ettei lyöntini ole balanssissa. Oikea käsi tekee enemmän töitä kuin vasen, ja nyt täytyy keksiä, millä keinoilla asia korjataan, Tähti maisteli dataa.

Toni Piispanen on jo työstänyt lähtönsä uuteen uskoon Hankiolan mittausten avulla. Nyt palvelut ovat myös muiden maajoukkuekelaajien Tähden, Henry Mannin ja Amanda Kotajan käytössä.

Pyöreä kosketuspinta on eduksi

Autoinsinööri Hankiola on ennen kaikkea renkaiden asiantuntija. Kaikki alkoi vierinvastuslaitteen rakentamisesta 17 vuotta sitten. Nyt hänen riippumattoman testilaboratorionsa asiantuntemusta hyödyntävät muiden muassa autoalan suuret rengasvalmistajat ja muutamat kilpapyöräilyn ammattilaistallit.

Hankiola testaa renkaat yksilöllisesti jokaiselle ratakelaajalle, erilaisille radoille ja eri lämpötiloihin. Karkean nyrkkisäännön mukaan kovalla radalla käytetään "pikkaisen" korkeampaa rengaspainetta.

Pehmeällä radalla renkaan täytyy olla joustava, ja pienemmällä rengaspaineella paino jakautuu isommalle alueelle. Radan lisäksi rengaspaineeseen vaikuttavat kelaajan paino, kelaajan lyöntivoima ja kelausjakkaran painopiste.

–  Renkaissa oikeastaan kaikki on muuttunut viiden viime vuoden aikana. Pyörä oli ennen 23-millinen ja nyt 28–30-millinen. Ja jos viisi vuotta sitten käytettiin renkaassa kymmenen barin painetta, nyt käytetään 5–6:tta baria, Hankiola selittää.

–  Kovalla paineella pyörän kosketuspinta alustaan on suorakaiteen muotoinen, mikä nostaa lämpötilaa kosketuspinnan reunoilla. Nyt on huomattu, että matalampi rengaspaine ja pyöreä kosketuspinta toimivat paremmin. Lämpö on tasaisempi.

Valmentajalla on terävä iiris

Tähti uskoo, että hän hallitsee valmentajansa Juha Flinckin kanssa rengasasiat 17 vuoden kokemuksella.

–  Luotan aika paljon hänen silmiinsä ja ajanottoon, Tähti naurahtaa.

–  Mutta on tottakai hyvä lisä, kun saadaan arkivalmennuksen tueksi uudenlaista dataa.

Alussa pulmana on vertailukohdan puute.

–  Toiminta pitää saada vakioitua. Testeihin tarvitaan pitkäjänteisyyttä, jotta tuloksia pystyy vertailemaan.

Kelaajat saavat tieteestä myös henkistä selkänojaa. Vielä vuosikymmenen vaihteessa suomalaiset olivat Kihun mittausten ansiosta edelläkävijöitä, mutta viime vuosina he ovat joutuneet kadehtimaan kilpailijoiden keinovalikoimaa.

–  Nyt saamme käyttöömme faktaa ja dataa, jonka ansiosta urheilija ja valmentaja tietävät aiempaa tarkemmin, missä harjoittelussa mennään, Tähti vahvistaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.