Tekonurmikenttien rouhe sai synninpäästön

Jalka heilahtaa ja musta aine pöllähtää. Iisalmelaisen jalkapalloseura Pallo-Kerho 37:n junnuharjoituksissa ei vauhdissa säästellä.

Talviaikaan Iisalmen nuoret futaajat treenaavat kaupungin komeassa ylipainehallissa. Sen tekonurmikenttien täyteaine – musta kumirouhe – on ollut viime aikoina kohun kohteena.

Muun muassa vanhoista autonrenkaista valmistetun kierrätys- eli SBR-rouheen on pelätty aiheuttavan pelaajille ja toimihenkilöille jopa syöpää.

Tiistaina Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) julkaisi lausunnon, jonka mukaan huoli on aiheeton.

Viraston mukaan rouhe kyllä sisältää syöpävaarallisia aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä, mutta niiden pitoisuudet eivät anna aihetta paniikkiin.

– Ei tuo yllätä, PK-37:n juniorivalmentaja Pele Koljonen kommentoi kentän laidalta.

– En tunne yhtäkään pelaajaa, joka olisi valitellut tekonurmesta saamiaan oireita. Koko spekulaatio oli minusta höpöhöpöjuttu, entinen ammattipelaaja tuhahtaa.

Kemikaaliviraston julkilausuma perustuu kymmeniin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Niiden pohjalta virasto toteaa, että rouheen sisältämien PAH-yhdisteiden ohella myös sen metallijäämien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuudet eivät ole haitallisella tasolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Raimo O. Salonen tuli samaan tulokseen jo vuonna 2015. Tuolloin keinonurmien turvallisuudesta tehtiin suuri kotimainen tutkimus.

– Syöpävaarallisia yhdisteitä on toki rouheissa, mutta ne eivät pölyä rouheesta ilmaan eikä jalkapalloilija hengitä niitä keuhkoihinsa, tutkimusryhmää vetänyt Salonen sanoo.

– Jotkut ovat vetäneet julkisessa keskustelussa turhankin suuren yhtäläisyysmerkin ihmisille haitallisten aineiden ja niille altistumisen välille. Kyse on kahdesta eri asiasta, hän painottaa.

Salosen mukaan edes SBR-rouheen joutuminen suuhun ei välttämättä aiheuttaisi PAH-yhdisteiden imeytymistä elimistöön. Tästä huolimatta hän ei pidä kierrätysrouheen käyttöä tekonurmissa täysin haitattomina.

– Tutkimusryhmämme suositteli, ettei SBR-rouheita käytettäisi kiinteärakenteisissa jalkapallohalleissa. Syynä ovat rouheesta vapautuvat hiilivetykaasut, jotka voivat aiheuttaa silmien, suun ja hengitysteiden ärsytystä sekä iho-oireita, ylilääkäri kertoo.

Iisalmen jalkapallohallilla rouhekohuun vaikutetaan olevan kyllästyneitä. Kentän laidalta tavoitetut palloilijoiden huoltajat toivovat, että aiheesta käyty keskustelu alkaisi hiljalleen painua unholaan.

– Kyllä tuosta rouheesta on nähty kaikenlaisia otsikoita, mutta ei täällä kukaan ole niistä hätääntynyt, kymmenvuotiaan poikansa treenejä seuraava Janne Rautula sanoo.

– Ovathan jotkut ihmiset autonrenkaiden kanssa tekemisissä muutenkin. Arkijärjellä tätä uhkaa on ollut vaikea pitää kovin isona, vieressä istuva Jani Auvinen komppaa.

Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen on Kemikaaliviraston antamasta synninpäästöstä mielissään. Hänen mukaansa liitto on saanut lukuisia yhteydenottoja, joissa SBR-rouheesta on oltu aidosti huolissaan.

– On ihan hyvä, että tästä aiheesta on keskusteltu. Turvalliset harrastuspaikat ovat kaikkien etu, Auvinen kommentoi.

– Aiomme seuraavaksi tehdä THL:n asiantuntijoiden kanssa pienen infopaketin, jossa nämä rouheasiat selvitetään helppotajuisesti ja perin pohjin. Julkaisua on tarkoitus jakaa kaikkiin Suomen jalkapalloseuroihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Virasto suosittelee keinonurmien analysointia