KalPan tähti luo pitkän kauden pohjat matalalla sykkeellä – "Tulokset kertovat kehityksestä"

KalPan keskushyökkääjä Jaakko Rissanen istahtaa liikunta- ja hyvinvointikeskuksen vastaanottoaulan penkille hikisenä.

Takana on loikkatesti Kuopio-hallilla ja sen päälle kuntopyörän polkemista.

Kyse on kauden ensimmäisestä päivästä tai oikeammin ensimmäisestä tulevaan talveen valmistavasta tapahtumasta. Päivä on kolmas toukokuuta ja kauden alku odottaa syyskuussa.

– Nyt on edessä jääkiekkoilijan rankin jakso, Rissanen sanoo.

– Tässä vaiheessa tehdään pohjat, jotta jaksaa pelata kauden, Rissanen lisää.

 

Rissanen pelasi edellisen kauden KHL-jäillä ensin Vitjaz Podolskissa ja lopuksi Kunlun Red Starissa.

Kausi päättyi jo tammikuun lopussa, joten kunnon ylläpitämiseen omatoimisesti jäi pitkä jakso. Kapeista kasvoista näkee, että KalPan ykköshankinta ei ole viettänyt aikaa jouten.

”Jasua” voi kutsua huoletta jääkiekon älypelaajaksi, mutta pelkkä taito ja oivallus eivät riitä. Fysiikan on oltava raudanlujassa kunnossa. Ja ennen kaikkea on pysyttävä terveenä. Siitä syystä Rissanen jätti väliin joukkueen ensimmäisessä yhteisessä tapahtumassa nopeustestin.

– Siinä olisi ollut vaara särkeä nivusensa. Tiedän aiempien testien perusteella olevani nopea. Kovin moni ei ollut edelläni, kun vielä juoksin testejä. Se on toki jäänyt mieleen, että Teemu ”Härski” Hartikainen oli nuorena aivan älyttömän nopea.

 

Omatoimisen harjoittelun aikana Rissanen vältti vammat, mutta harjoitusottelussa JYPiä vastaan tuli kolhu, joka pakotti sivuun täysitehoisesta harjoittelusta.

– Harmilliseen aikaan tuli tälli, kun juuri piti hakea tatsia pelaamiseen. Turhauttava juttu, mutta ei näille voi mitään, Rissanen kommentoi.

Palataan toukokuuhun, kun valmistautuminen kauteen 2018–19 käynnistyi toden teolla.

Rissanen oli sopinut jo ennakkoon KalPan valmennusjohdon kanssa, että hän harjoittelee koko ajan oman ohjelmansa mukaisesti.

Toukokuun teemana – kuten pitkälti koko kesän ajan – oli aerobinen harjoittelu. Raskasta voimaa kysyviä harjoitteita oli ohjelmassa kerran tai korkeintaan kahdesti viikossa.

– Aerobinen harjoittelu ei rasita kroppaa kovasti, joten sitä voi tehdä paljon. Rajusta kuormituksesta palautuminen vie liikaa aikaa kokonaisuutta ajatellen.

Lauantai oli koko kesän ajan vapaapäivä.

– Pyöräily oli iso osa harjoittelua. Päivittäinen harjoitteluaika oli noin neljä tuntia. Keskiviikkoisin oli vain kahden tunnin pyöräily.

– Kovissa treeneissä keskityin lähinnä jalkapunttiin. Kaikenlainen lihashuolto kuuluu luonnollisesti koko ajan ohjelmaan.

– Pyrin tekemään normaalit aerobiset harjoitukset alle 120 sykkeellä. Esimerkiksi luistelussa sydämen lyöntitiheys karkaa harjoituksen järkevyyttä ajatellen liian korkeaksi. Sen takia en jäällä juurikaan ollut, Rissanen kertoo.

Keväällä viisivuotisen sopimuksen kasvattajaseuransa kanssa tehnyt keskushyökkääjä kävi toukokuussa kerran viikossa myös pelikavereiden seurana.

– Perjantaisin vedettiin kovat pyöräilyt joukkueen kanssa. Joensuun tiellä Tuplajäiden lähellä otettiin mäkivetoja. Silloin nostettiin syketasoja, Rissanen selvittää.

 

Kesäkuun koittaessa tenniksen pelaaminen nousi kunnon kehittämisessä merkittävään osaan.

– Löimme palloa pari tuntia päivässä, ja siihen päälle ajoin pyörällä ainakin puolisen tuntia. Tenniksessä pelasimme sekä kaksinpeliä että neluria. Nelinpeli on harjoituksen kannalta parempi, koska siinä sykkeet pysyvät varmemmin oikealla tasolla.

Ohessa kulkivat punttitreenit ja pyöräilyä kertyi tenniksen välipäivinä enemmän kuin puoli tuntia.

Kesäkuussa Rissanen otti tuntumaa myös jäähän.

– Pari kertaa olin kaukalossa. Se oli lähinnä varusteiden testaamista.

Heinäkuun helteet eivät juuri hetkauttaneet Rissasen harjoittelua.

– Tennistä pystyi pelaamaan ilman paitaa, mutta ei kuumuus muuten oikeastaan vaikuttanut. Toki hieman helle verottaa kovimmissa harjoituksissa.

– Minun puolestani seuraava kesä saa olla samanlainen kuin mennyt oli.

Keskikesän kuumuudessa Rissanen ei vilvoitellut jäähallissa kertaakaan. Syy oli se, että sopivaa jääaikaa ei löytynyt.

– Olisi ollut ihan mukava ajaa vehkeitä sisään, mutta se ei nyt onnistunut.

KalPan kotiareena Niiralan Monttu oli kesällä remontissa.

Pyöräilyn ja tenniksen lisäksi Rissanen käytti aikaansa sulkapallon ja jalkapallon perässä. Erilaiset hypyt olivat myös arkea puntti­saliharjoitusten ohessa. Juokseminen ei kuulu kokeneen pelimiehen suosikkilajeihin.

– Lonkat eivät tykkää juoksemisesta. Kerran kävin Puijon rapuissa ja nousin yhdeksän kertaa ylös asti, Rissanen kertoo.

 

Elokuun testit paljastivat, että harjoittelu oli tehonnut.

– Tulokset kertoivat kehityksestä kevääseen verrattuna. Maksimipainotestissä rinnalleveto meni kuusi kertaa sadan kilon painoilla. Jalkakyykyssä nousi 150 kiloa kuusi kertaa, Rissanen kertoo.

– Jalkani eivät ole erikoisen vahvat, Rissanen lisää.

Iltojen pimetessä Rissanen pääsi testaamaan menoa säännöllisesti myös jäällä.

– Sykkeet nousivat treeneissä usein jopa yli 180 tasolle. Se on liian korkea luku, kun kehittää kuntoa.

 

Jääkiekkoilijoilla on juhannuksesta alkaen työehtosopimuksen mukainen kuuden viikon kesäloma. Se ei kuitenkaan tarkoita toimettomuutta, vaan harjoittelu pyörii koko ajan omatoimisesti.

– Suunnittelin rytmin sellaiseksi, että ennätin käydä kolme päivää Lapissa kalastamassa ja lyhyesti Tallinnassa. Ennätin vetää uistinta myös Jännevirran seudulla.

– Kalenteri oli koko ajan sellainen, että harjoittelemaan ei tarvinnut kiirehtiä. Mitään ei jäänyt tekemättä, Rissanen selvittää.

 

Urheilijan elämässä säännölliset elämäntavat korostuvat. Rissanen kertoo nukkuvansa kahdeksasta yhdeksään tuntia yössä.

– Kesällä unirytmi ei ole ihan niin tarkka kuin pelikauden aikana. Joskus voi nukkua hieman normaalia pidempäänkin.

Päivärytmi on kesälläkin hyvin selkeä. Herättyään pelimies ulkoiluttaa koiran ennen aamiaista. Sen jälkeen on päivän päätreenin aika.

Harjoittelu edellyttää tasapainoista ruokailua. Rissasen arkeen kuuluvat aamiainen, palautus­juoma, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.

– Lounaalla ja päivällisellä syön sitä, mitä tekee mieli. Aamiainen ja välipalat ovat viimeisen päälle terveellisiä.

– Jos rytmi sotkeentuu esimerkiksi kalassa ollessa, silloin välipalojen osuus lisääntyy.

 

Kausi on nyt alkamassa ja se on asia, jota Rissanenkin on kolhustaan huolimatta odottanut innokkaana.

Takana on se jakso, kun pelimiehet tehdään.

Mahtuiko kesään hermoja rassanneita hetkiä?

– Täytyy myöntää, että Tahkon kolmen päivän leirillä otti välillä pattiin, mutta niin oli ymmärtääkseni tarkoituskin. Avauspäivä käynnistyi sillä, että ajoimme pyörillä Puijon mäen ylös alkuverryttelyksi. Sitten poljimme Tahkolle, jossa sinkutettiin lisää. Kun päälle oli vielä erilaisia fyysisiä rasteja, tunsi tehneensä jotakin. Ei sekään setti ollut ylirankka, mutta todella pitkäkestoinen kokonaisuus. Joillakin äijillä päivän kulutus oli vissiin 7 000–8 000 kaloria.

Rissanen ei ole ollut peleistä poissa loukkaantumisen takia yli kahteen vuoteen. Sekin on mittari, joka kertoo hyvin tehdyistä pohjista. Nyt avauspeli on kuitenkin vaarassa jäädä väliin.

– Henkisesti on todella tärkeää, että on fyysisesti kunnossa.

 

Pelaajaprofiili

Jaakko Rissanen

Syntynyt: 12.11.1989 Kuopiossa.

Pituus/Paino: 182 cm/85 kg.

Pelipaikka: Keskus­hyökkääjä.

Sopimuksen pituus: kauden 2022/2023 loppuun saakka.

Seura: KalPa.

Aiemmat seurat: KalPa, SaPKo, SaiPa, KalPa, Vitjaz (Venäjä), Kunlun Red Star (Kiina).

Tilastot:

2009-2010: KalPa (Liiga)  15. 3+1=4 4 min (runkosarja)  6. 0+0=0 2 min (pudotuspelit)

2009-2010: SaPKo (Mestis)  2. 1+1=2 0 min

2010-2011: KalPa (Liiga)  33. 7+3=10 34 min (runkosarja) 6. 1+2=3 4 min (pudotuspelit)

2010-2011: SaPKo (Mestis)  7. 1+1=2 0 min

2011-2012: KalPa (Liiga)  49. 5+11=16 16 min (runko­sarja)  7. 0+0=0 0 min (pudotuspelit)

2011-2012: SaPKo (Mestis)  2. 2+0=2 2 min

2012-2013: SaiPa (Liiga)  47. 11+16=27 22 min (runkosarja)  3. 0+0=0 0 min (pudotuspelit)

2013-2014: SaiPa (Liiga)  44. 5+10=15 12 min (runkosarja)  6. 0+1=1 2 min (pudotuspelit)

2014-2015: KalPa (Liiga)  53. 5+21=26 24 min (runkosarja) 5. 1+1=2 2 min (pudotuspelit)

2015-2016: KalPa (Liiga)  19. 5+14=19 12 min (runkosarja)

2016-2017: KalPa (Liiga)  60. 9+34=43 34 min (runkosarja) 18. 4+4=8 10 min (pudotuspelit)

2017-2018: Vitjaz (KHL)  21. 2+6=8 0 min (runkosarja)

2017-2018: Kunlun Red Star (KHL)  25. 2+1=3 32 min (runkosarja)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Jääkiekko

KalPa luottaa kiekollisen puolustajan roolin oman pelaajatuotannon kasvatille: "Tavoitteenani on vakiinnuttaa paikka miesten joukkueessa"

KalPa otti avausvoiton JYPistä: "Meillä oli selvä nouseva käyrä pelissä"

NHL-tähtien säihkettä nähdään ensi vuonna Kuopiossa

Naisten jääkiekkobuumi näkyy Kuopiossakin – KalPa on panostanut naisten tiimiinsä

Kärpät kylvetti KalPaa Iisalmessa – Rantaeskola teki kuopiolaisten ainoan osuman

KalPa valitsi kapteenit alkavalle kaudelle

KalPan uusi valmentaja Tommi Miettinen: "Mitään hidasta kiekottelua emme voi lähteä pelaamaan"

Stanley cup – Kaikki muu on toissijaista Jarmo Kekäläiselle: "Sen saavuttamalla ratkeaisi moni muukin asia"

IPK kokeilee useita pelaajia – Huttunen KalPan testissä

Toimitusjohtaja Toni Saksmanin työmäärä kevenee tulevalla kaudella – KalPa hankkii urheilutoimenjohtajan: "Tuntuu, että aika ei riitä"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.