Kilpisydämellä 80 vuotta

Toimittajakaksikko Jouni Huttunen - Mikael Juntunen on tehnyt kovan urakan saattaessaan kansien väliin KalPan 80 vuotta Sortavalan Palloseurasta nyky-KalPaan.

Historiaa on kertynyt 512 sivua, mikä kertonee jotain projektin laajuudesta. Kyseessä on suursatsaus niin KalPalta kuin tekijöiltäkin. Tässä on kuitenkin onnistuttu, suomalaisten urheiluhistoriikkien joukossa teos sijoittuu kärkipäähän, sinne missä seurakin on viihtynyt viime ajat.

Historiikin tekijöillä ja taustajoukoilla on mielestäni ollut selkeänä lähtökohtana rehellisyys. Vaikeitakaan asioita ei ole sivuutettu pelkällä olankohautuksella, vaan niihin on pyritty pureutumaan muun muassa ristikkäisten haastattelujen muodossa. Niiden rivien välistä voi lukea, että yhtä totuutta tapahtuneista asioista ei ole olemassakaan. Niin kuin ei tavallisessa elämässäkään.

Teos kartoittaa seuran tapahtumat ammattimaisella otteella. Se, että tekijät ovat monessa kouliintuneita urheilutoimittajia ja alan asiantuntijoita, näkyy lopputuloksessa selkeästi. Myös teksti on sujuvaa, mukaan on saatu lukuisasti nyansseja, jotka kiinnostavat suurta yleisöä. Omalla tavallaan teos on karu kertomus urheiluseuratoiminnan arjesta ja toisaalta myös kertomus uhrautuvaisuudesta, jota toiminnan sisällä parhaimmillaan tapahtuu.

Kilpisydämellä voi lukea eräänlaisena jännityskertomuksenakin. Juonessa on mukana paljon käänteitä, jotka kuuluvat genren kuvioihin. Tarina päättyy onnelliseen loppuun, kuten me kaikki seuran toimintaa seuranneet tiedämme. Mitä sitten jatkossa? Kirjan viimeisiä sanoja lainaten:" Tulevaisuuteen katsoen, mutta eilistä kunnioittaen". Siinä oikeastaan tiivistyy teoksen kokonaisuus.

Joukkueurheilun kuva Kirjan historiaosuus on Mikael Juntusen käsialaa. Paljon on taatusti saanut kaivella pölyisiä pöytäkirjakasoja ja varmasti sotavuodet välissä ovat runsaasti tietoa alkuajoilta hävittäneetkin. Silti varhaisinkin tieto seuran vaiheista on löytynyt, Kuopion ajoilta sitä on ollut ilmeisesti jo paljon paremmin saatavissa.

Teos on paitsi KalPan historiikki, myös kuopiolaisen joukkueurheilun kuva laajemminkin. Se kertoo symbioosista, jossa takavuosina esimerkiksi jalkapallo ja jääkiekko ovat eläneet. Talvella kiekkoa ja kesällä futista, näinhän se silloin meni, luonnonolosuhteiden mukaan. Unohtaa ei sovi myöskään jääpallon merkitystä. Se kasvatti monia kovia kasvoja uuden lajin, jääkiekon pariin.

Kuuluisan "Pyörremyrky-ketjun" Mauno Repo oli taituri myös vihreällä veralla. Myöhemmiltä vuosilta tuttuja jääkiekkoilija-jalkapalloilijoita olivat muun muassa Olli Rissanen ja Ari Savolainen. Joten ei se Timo Nummelin ole ollut ainoa kahden lajin taitaja maassamme.

Oma lukunsa kuopiolaisen kiekkoilun väriläiskänä oli nuoruusvuosinaan myöhempi viihteen monitoimimies Pertti "Spede" Pasanen. Omintakeisella tyylillään ja tempuillaan hän kiekkoili itsensä suuren yleisön suosioon. Speden kiemurat olivat kuuluisia ja taisi joskus panna vastustajankin mahat kuralle nauramisesta. Joukkuetovereista puhumattakaan.

Yhteiskoulun kentällä Kirja kertoo, kuinka kuopiolainen kiekkoilu sai varsinaisen lähtölaukauksen Yhteiskoulun kentällä nykyisen Musiikkikeskuksen paikalla. Vuonna 1947 sinne rakennetulla radalla järjestettiin vuoden 1948 talviolympialaisiin valmistava maajoukkueleiri. Samana vuonna 1947 Kalevan Pallo liittyi Suomen jääkiekkoliittoon. Jääkiekko tuli myös KuPSin, Kuopion Eräveikkojen ja Puijon Pallon ohjelmistoon.

Historiikissa vajaat sata sivua kertoo ensimmäisestä 40 vuodesta. Pääpaino on KalPan viimeisessä neljännesvuosisadassa. Seikkailut maakuntasarjasta ykkösdivariin ja mestiksen kautta liigaan ovat erittäin mielenkiintoisella tavalla kuvattuja. Tapahtumiin luovat läheisen kuvan monet henkilöhaastattelut, joiden kautta kokonaiskuva saa uusia ulottovaisuuksia. Haastattelut ovat lähinnä Jouni Huttusen käsialaa. Voidaan sanoa, että pitkän linjan jääkiekkotoimittaja tuntee pappenheimiläisensä läpikotaisin.

Haastatteluissa on parasta se, että haastateltavien annetaan kertoa tapahtumista omakohtaisesti toimittajan puuttumatta siihen menivätkö ne aivan noin, vaikka varmasti Huttusella olisi ollut omakohtaisesti vastakkaistakin tietoa. Viimeinen johtopäätösten teko jätetään näin lukijalle, mikä onkin ainoa oikea tapa. Se myös lisää mielenkiintoa tapahtumiin.

Värikkäitä persoonia Henkilögalleria kirjassa on mittava. Tärkeitä ihmisiä KalPan eteenpäinviemisessä ja tuuppimisessa on lukuisia. Viimeiseltä vuosikymmeneltä mainittakoon esimerkiksi Toivo Yläjärvi, Kari Penttilä, Kapaset Hannu, Sami ja Kimmo, Pasi Kuivalainen ja päävalmentaja Pekka Virta. Paljon on uhrattu jääkiekon kaikkinielevälle alttarille.

Kuinka moni muuten muistaa, kuinka lähellä kymmenen vuotta sitten oli nykyisen maajoukkuevalmentaja Jukka Jalosen ura KalPan valmentajana. Talokin oli jo ostettu Petoselta ja sopimus allekirjoitettu. Konkurssi sotki kuitenkin kuviot ja tie vei Jalosen valmentajaksi Englantiin.

Kilpisydämellä ei todellakaan ole mikään juhlavuosiläpyskä, vaan todellinen tietojätti KalPan taipaleesta. Kirja täyttää kovemmatkin kriteerit. Paikallinen Mainonnantekijät on onnistunut ulkoasun toteutuksessa ja Offsetpaino L. Tuovinen on tehnyt suuren työn viimeistelyssä. Eikä unohtaa voi valokuvaaja Olli Herrasen panosta lukuisten kuvien takana.

Kirjan myynti alkaa tänään muun muassa KalPan toimistolla ja Suomalaisessa kirjakaupassa.

Teoksen ensipainos on 4 000 kappaletta, mutta ennakkokysynnän perusteella edessä on piankin aika laittaa painokoneet pyörimään lisäkappaleiden saamiseksi.