Mestis pyrkii maan kakkossarjaksi Veikkausliigan ja Superpesiksen ohi

Mestiksen taustayhtiön Jääkiekon Sarjaseurat ry:n puheenjohtaja Tuomas Haanpää ei arkaile sanoa lajinsa kakkostason suurta haavetta.

– Selkeä visiomme on nousta maan toiseksi suosituimmaksi sarjaksi. Haluamme ponnistaa yleisömäärissä Veikkausliigan ja Superpesiksen ohi, Haanpää sanoo.

Mestiksen haave on kova, sillä viime kauden keskiarvo 782 katsojaa jää selvästi ennen kaikkea Veikkausliigan, mutta myös Superpesiksen luvuista. Jalkapallon pääsarjan yleisökeskiarvot ovat pyörineet viime vuodet noin kahden ja puolen tuhannen katsojan luvuissa ja pesäpallossa runkosarja on vetänyt peleihin keskimäärin noin 1 300–1 400 lajin ystävää. Lisäksi jalkapallon miesten Ykkösessä on viime vuosina ollut hieman yli tuhannen katsojan keskiarvot. Koripallon pääsarjassa ottelukohtaiset keskiarvot ovat suunnilleen samaa tasoa kuin Mestiksessä.

Jääkiekon Liiga on Suomessa paikalla käyvän yleisön suosiolla mitattuna kaukana karussa muilta. Viime kauden yleisökeskiarvo runkosarjassa oli 4 327 katsojaa.

– Mestis voi muutamien viime aikoina koettujen seurojen talousongelmista huolimatta hyvin. Seurojen talous on saatu parempaan kuntoon viimeisen kahden vuoden aikana ennen kaikkea säästöjen kautta. Nyt on aika ottaa seuraava askel ja sitä varten muun muassa palkkaamme kaupallisen johtajan, jonka tärkeimpiin tehtäviin kuuluu opastaminen ja johtaminen seurojen liikevaihdon kasvattamisessa. Mestiksen seurojen liikevaihto on noin seitsemän miljoonaa euroa. Pyrimme siihen, että luku on 3–5 vuoden päästä 20 miljoonan euron tasossa. Liigassa vastaava luku on noin 80 miljoonaa euroa, Haanpää kertoo.

Mestis pelataan ensi kaudella 12 joukkueen nelinkertaisena sarjana. Pelejä tulee kaikkiaan 50 jokaiselle joukkueelle, kun ohjelmaan kuuluvat myös maantieteellisesti määritellyt välisarjat.

– Ottelumäärästä on käyty keskustelua. Itse koen, että ei ole suurta väliä pelaammeko 44 vai 50 kierrosta. Pelien määrään ei ole syytä puuttua. Mestiksen joukkueet ovat TuToa lukuun ottamatta paikkakuntiensa ykkösjoukkueita ja nauttivat täten hyvää suosiota. Tämä on viihdebisnestä, mutta ottelumääriä ei kuitenkaan voi lisätä. Sarjan kiinnostavuutta pitää lisätä ja saada ihmiset löytämään halleille yhä paremmin. Avain onneen ja talousproblematiikkaan ei ole pelien määrä, Haanpää sanoo.

Mestis koetaan usein kasvattaja- tai jäähdyttelijäsarjana. Haanpää ei allekirjoita tätä näkemystä.

– Tavoitteenamme on olla ammattilaissarja, jossa ei ole mitään ikärajoja.

Tällä hetkellä Mestis on sarja, josta voi pudota, mutta tie ylöspäin ei ole auki. Liiga on ainakin nyt suljettu.

– Samalla sapluunalla mennään uskoakseni ainakin pari seuraavaa kautta. Ensi kaudesta on Liigan kanssa sopimus ja seuraavasta sesongista optio. Mestiksen tasoa on nostettava ja mielestäni joskus kaudella 2023–24 voisi olla käytössä avoin sarjasysteemi. Mestiksen kanta on, että haluamme jollain aikavälillä avoimet sarjat, mutta ei hätiköiden, Haanpää toteaa.

Viime vuosina Mestiksestä on hyväksytty pääsarjaan kolme seuraa. Sport, KooKoo ja Jukurit ovat sopeutuneet Liigaan melko mukavasti.

– Mestiksessä ei pidä pyrkiä rakentamaan pääsarjatason organisaatioita, mutta rako on vielä liian suuri. Sitä pitää kuroa pienemmäksi. Se täytyy muistaa, että Mestiksestä Liigaan siirtyminen tuo luontaisesti lisää tuloja, Haanpää sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Iisalmelainen tulokas pelaa 600 000 euron talousarviolla