Pienen kalpalaisen tuntomerkit ovat reippaus ja taito ottaa muut huomioon – KalPan tavoitteena vähintään sadan juniorin ikäluokat

Vuonna 1929 perustettu KalPa viettää tänä vuonna 90-vuotisjuhliaan. Savon Sanomat julkaisee sen kunniaksi 10. syyskuuta KalPan juhlalehden, jossa on mielenkiintoisia juttuja joukkueen historiasta ja nykyhetkeen.

Lue KalPan 90-vuotisjuhlalehden näköisversio tästä.

Juniorikalpalainen pitäisi Mikko Kuparisen mukaan tunnistaa jo pikkupelaajana ennen kaikkea reippaudestaan ja taidostaan ottaa toiset huomioon.

– Kaukalossa taas hän on nopea tai taitava.

Lue myös: Päätoimittajalta: KalPa pelaa koko maakunnan voimalla

 

Lähes 20 vuotta Juniori-KalPan puheenjohtajana Kuopion seudun junnukiekkotoimintaa seurannut Kuparinen on viime kuukausina tuntenut hyvää oloa seurastaan niin arvokisakaukaloiden kuin Tuplajäiden laidalla.

– Erityisen paljon ylpeyttä heräsi esimerkiksi naisten MM-kisojen aikana, kun seuramme kaksi huippupelaajaa Tanja Niskanen ja Elisa Holopainen edustivat Suomea.

– Toisaalta yhtä lailla hienoa on ollut käydä seuraamassa KalPan luistelukoulua, missä pienet pojat ja tytöt ovat innoissaan tapailemassa ensimmäisiä potkujaan jäällä.

Kuparinen on syvällä kotimaisen jääkiekon ydintoimintoja. Juniori-KalPan puheenjohtajuuden lisäksi hän kuuluu ammattimaista liigatoimintaa pyörittävän KalPan Hockey Oy:n hallitukseen ja Jääkiekkoliiton hallitukseen.

Junioripelaajan isänä KalPan päävalmentaja Tommi Miettinen on vain yksi vanhemmista, tekemässä talkootyötä turnauksessa. Kuva: Aake Roininen
 

 

Jääkiekko vetää varsinkin poikajunioreita mukaansa buumin lailla Kuopiossa.

– Meillä oli Jääkiekkoliiton seuroista suhteellisesti suurin kasvu viime kaudella.

Kuparisen karkean arvion mukaan lisenssipelaajamäärät ovat KalPassa tuplaantuneet hänen puheenjohtajuuden aikana.

– Lisenssejä on vajaa 1 300 kappaletta. Olemme Pelicansin jälkeen Suomen toiseksi suurin jääkiekkoseura.

KalPa on erityisesti panostanut harrastajapolun ensimetrien toimintaan luistelu- ja kiekkokouluihin.

– Siellä on ollut todella hyvää kehitystä osallistujamäärissä.

Kuparisen henkilökohtainen tavoite olisi saada KalPan jokaiseen ikäluokkaan vähintään sata junioria.

– Siitä emme ole kovin kaukana. Isoimmat ikäluokat löytyvät nuorimmista, G- ja F-junioreista.

KalPallakin on toki tekemistä siinä, että aloittaja saadaan pysymään mukana lajissa mahdollisimman pitkään.

– Kun ikäluokkaan löytyy riittävän paljon osallistujia, päästään harjoituksissakin vetämään jokaiseen taitotasoon sopivaa toimintaa. Jos on vain yksi joukkue, on toimintakin yhdenlaista. Se taas ei sovi kaikille.
 

 

Suomalaisen juniorijääkiekon suurimmat muutokset 20 viime vuoden aikana ovat Kuparisen mielestä tapahtuneet seuratoiminnan ammattimaistumisessa. Sama koskee myös KalPaa. 2000-luvun alussa Juniori-KalPassa oli 1,5 palkattua henkilöä, nyt 12.

– Kustannukset on toinen asia, missä on tapahtunut muutoksia. Mutta jos maksut suhteutetaan muihin elinkustannuksiin, niin nekin ovat kallistuneet.

Kuparisen laskelmien mukaan juniorin yksi harjoituskerta kymmenen vuotta sitten Suomen parhaaksi junioriseuraksi valitussa KalPassa on edullisempaa kuin käynti kunnallisessa uimahallissa.

– Jos ei liiku ollenkaan, ei se maksa ollenkaan. Toki se on selvää, että perheillä on erilaisia kykyjä kustantaa harrastuksia. Meidänkin seurassa on paljon perheitä, joille se on aito ongelma.

– Pakko kunnioittaa vanhempia siitä, mitä he ovat valmiita tekemään lastensa harrastusten eteen, puheenjohtaja ihastelee.

Juniori-KalPassa on seuran sisällä järjestelmä, jonka kautta voidaan tukea vähävaraisia harrastajia.

KalPan Niilo Iso-Ilomäki etenee. Taustalla Kärppien pelaajia. Kuva: Aake Roininen
 

 

Juniorikiekkoilijoiden olosuhteet nousivat Kuopiossa uudelle tasolle loppukesästä, kun Lippumäen uusi kahden kaukalon harjoitushalli avasi ovensa. Nettomääräisesti käyttöön tulee yksi kaukalo lisää.

– Mutta uuden hallin varaustilanne täyttyi heti. Se kertoo, että liikkumiselle on kysyntää.

Lippumäen lisäksi juniorikalpalaiset harjoittelevat Siilinjärven Toivalassa sijaitsevassa Tuplajäät -hallissa, missä löytyy myös kaksi kaukaloa.

Kuparinen haluaa pelaajan kasvavan KalPassa hyväksi kansalaiseksi, joka liikkuu ja omaa terveet elämäntavat. Puheenjohtajan mielestä kalpalaisuuden kriteerit täyttäviä pelaajia on lähtenyt kuopiolaisseurasta aina maailman parhaaseen liigaan asti.

– Tyytyväisyyden tunne omasta seurastani tulee niin laadusta kuin kilpailullisesta menestyksestä.

Jääkiekkoa lapsille

Suomen toiseksi suurin

Juniori-KalPa ry. on perustettu vuonna 1989.

Joukkueet G-junioreista naisten liigaryhmään asti.

Toimintaa Kuopiossa Lippumäen Tuplajäillä, Niiralan montussa sekä Toivalan Tuplajäillä.

Seuran ikäluokkiensa SM-sarjoihin osallistuneet joukkueet ovat viime vuosina menestyneet erityisen hyvin. KalPa B:lle SM-pronssia keväällä 2019, A-nuorille Suomen mestaruus 2018, B-junioreille SM-kultaa 2017 ja B2-joukkueelle SM-pronssia 2017.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Päätoimittajalta: KalPa pelaa koko maakunnan voimalla

Uusimmat

Jääkiekko

Jussi Timonen yhä sivussa KalPan kokoonpanosta – Ilves-ottelu alkaa kello 18.30

KalPa hakee Ilvestä vastaan jatkoa lauantain komealle kotivoitolle

KalPa teki kaksi konkurssia, mutta lähti pettymysten kautta kohti uutta vakaata nousua

Maila löytyi vintiltä kuin sattumalta – oikea kiekko oli aikamoinen aarre

Evakot toivat KalPan Laatokan rannalta Sortavalasta Kuopioon

Väitöskirjaa valmisteleva ex-liigakiekkoilija muistelee: Kun pelit Saksassa päättyivät, oluttuopit lensivät kaukaloon

Vamma on myös tilaisuus uuteen oppimiseen

Kuopiolainen Sami Kaartinen on uranuurtaja: Jääkiekon luistelutaidosta valmistuu ainutlaatuinen väitöskirja

Hurja kattaus eri vuosikymmenten pelaajia vauhdittaa KalPan kauden juhlailtaa

Toronton suomalaishyökkääjän vaikea alkukausi jatkuu – tiputettiin kesken pelin kolmosketjuun

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.