Antilla on pallo hallussa!

Kuopio-hallin korkeushyppypaikan vieressä treenaa yksinäinen jalkapalloilija.

Kerta toisensa jälkeen pallo pomppaa jalasta ilmaan, toinen jalka pyöräyttää ympyrän ilmassa olevan pallon yli.

Sitten pallo putoaa pelaajan niskaan, pysyy siellä, kunnes hartian liikkeellä pallo lennähtää ilmaan ja jää sillä välin käsinseisontaan ponnistaneen pelimiehen polvien väliin.

Freestyle-jalkapalloilija Antti Lähtevänoja, 18, harjoittelee.

 

Jääkiekko ja taitoluistelu ovat siinä mielessä samoja lajeja, että kumpaakin tehdään luistimilla.

Jalkapallo ja freestyle-jalkapallo ovat suurin piirtein samassa symbioosissa keskenään.

Kummassakin on käytössä pallo, mutta siihen yhtäläisyydet jäävätkin.

Lähtevänoja pelasi ”tavallista” jalkapalloa 16-vuotiaaksi saakka. Hän oli noussut parhaimmillaan KuPSin B-nuorten edustusjoukkueeseen.

Sen jälkeen polvivamma katkaisi kehityksen jalkapalloilijana. Mutta ura nahkakuulan parissa oli jo kotvan aikaa ollut siirtymässä toisaalle.

Pallon kanssa aina kikkaillut juniori oli päättänyt keskittyä freestyleen.

–Luultavasti olisin lopettanut jalkapallon ilman loukkaantumistakin, sanoo Lähtevänoja.

–Tuntui oikein hyvältä, kun olin vaihtanut freestyleen. Se tuntui jopa hauskemmalta kuin jalkapallo. Pelaan toki vieläkin jonkin verran, mutta freestyle on minun juttuni.

 

Freestylen valinneita jalkapalloilijoita ei ole montaa Suomessa. Arviolta heitä löytyy noin kymmenen.

–Olen ainoa Kuopiossa, ja lähin taitaa olla Kotkassa, sanoo Lähtevänoja.

Pallon kanssa temppuilevia voisi hyvin verrata skeittaajiin tai lumilaudan kanssa hauskaa pitävään jengiin.

Vaikka lajissa järjestetään kilpailuja, on harrastajille tärkeintä oppia uusia temppuja, kuvata niitä ja levittää videoita netissä muille samanhenkisille.

–Kilpailujen lisäksi meillä on myös harrastajien tapaamisia, missä esittelemme toisillemme uusia temppuja, valistaa Lähtevänoja.

–Freestyleporukka on yksi iso rento perhe.

Siis hyvin samantapaisesti kuin skeittaajat ja snoukkaajat.

 

Lähtevänoja on edelleen vahvasti mukana juniorijalkapallossa, nyt valmennushommissa.

Kun hän opettaa Kurkimäen Kisan vuonna 2002 syntyneitä poikia, hän ei ole varastamassa siellä harrastajia jalkapallosta freestyleen.

–Kyllä minultakin joskus kysytään, mitä hyötyä tästä on peleissä, myöntää Lähtevänoja.

–Totta on, ettei tällaisia temppuja pysty ottelussa tekemään. Mutta kun näitä opettelee tekemään, on pallon hallinta niin selkäytimessä, että kentällä jää aikaa ajattelemiseen.

–Katsokaa vaikka Barcelonan pelaajia. He tekevät pallolla mitä haluavat.

 

Pelivälineen kanssa täytyy päästä sinuiksi nimenomaan nuorena.

–Kymmenestä kolmeentoistavuotiaana juniorilla on sellainen herkkyysvaihe, että siinä vaiheessa oppiminen on helpointa.

–KuKissakin on muutama lahjakas poika, joille opetan freestyleä. En siksi että houkuttelisin heitä pois jalkapallosta, vaan nimenomaan lajia tukevana harrastuksena.

Lähtevänoja kritisoi suomalaista valmennusta liian fysiikkapainotteiseksi.

Esa Pekonen oli minun valmentajanani junioriaikana, ja hän nimenomaan painotti taidon merkitystä, jakaa Lähtevänoja kiitosta KuPSin nykyiselle koutsille.

 

Nettivideoiden lisäksi Lähtevänoja esittelee taitojaan myös livenä.

Hän on kysytty esiintyjä erilaisissa tilaisuuksissa urheilugaaloista polttareihin.

Toistaiseksi hienoin palaute on ollut se, kun juniorin äiti on kertonut, että oma poika oli nähnyt Lähtevänojan temppuilevan, ja ilmoittanut ryhtyvänsä itsekin jalkapalloilijaksi.

–Kun muistelee sellaisia tapauksia, tietää miksi tätä hommaa tekee, tiivistää Lähtevänoja tuntojaan.

Lue lisää mielenkiintoisia juttuja keskiviikkona ilmestyneestä Savon Sanomien suurlehdestä. Voit lukea lehden myös sähköisesti. Näköislehti-versiossa suurlehti löytyy päivän lehden takaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.