Israelin pisimmän poliittisen kriisin loppu häämöttää – maan korkein oikeus hyväksyi koalitiosopimuksen

Benjamin Netanjahun ja Benny Gantzin yhteishallitus on viimein toteutumassa. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Israelin korkein oikeus on hyväksynyt maan nykyisen pääministerin Benjamin Netanjahun ja hänen entisen kilpakumppaninsa Benny Gantzin koalitiosopimuksen laillisuuden.

Netanjahu ja Gantz kertoivat yhteisessä tiedotteessa uuden koalitiohallituksensa vannovan valansa toukokuun 13. päivänä. Samalla saataisiin päätös maan pisimmälle poliittiselle kriisille.

Maaliskuussa käydyt parlamenttivaalit olivat jo kolmannet vuoden sisään. Useista yrityksistä huolimatta maahan ei ole tähän mennessä saatu muodostettua hallitusta. Israel on ollut ilman vakaata hallitusta siitä lähtien, kun Netanjahun edellinen koalitio hajotettiin vuoden 2018 joulukuussa.

Jos koalitiosopimus olisi torpedoitu joko korkeimman oikeuden tai parlamentin toimesta, olisi Israelissa mahdollisesti jouduttu järjestämään taas uudet vaalit.

Netanjahun syytteet eivät estä koalitiosopimusta

Tuomarit käsittelivät yhteensä kahdeksaa erillistä vetoomusta, jotka koskivat koalitiohallituksen muodostamista. Korkein oikeus päätyi kuitenkin linjaamaan, ettei Netanjahun johtaman hallinnon muodostamiselle ollut mitään oikeudellisia esteitä.

Korkein oikeus käsitteli muun muassa sitä, voiko syytteessä oleva nykyinen pääministeri olla laillisesti muodostamassa hallitusta. Koalitiosopimuksen vastustajat olivat olleet sitä mieltä, ettei Netanjahu voisi syytteiden vuoksi johtaa maan hallintoa.

Israelin laki estää erikseen ministereitä toimimasta tehtävässään, jos heitä on syytetty rikoksista. Pääministereistä vastaavaa lakia ei kuitenkaan ole.

Sopimuksen vastastajat vetosivat tällä viikolla järjestetyssä oikeuskuulemisessa kuitenkin siihen, ettei Netanjahu ole tällä hetkellä tavallinen pääministeri. Sen sijaan hän on sopimuksen laillisuuden haastaneiden mukaan siirtymähallinnon virkaatekevä johtaja, joka on ehdolla muodostamaan hallituksen.

Netanjahu on ollut vaikeuksissa, sillä hän on joutumassa oikeuteen korruptiosta. Netanjahua syytetään muun muassa lahjusten vastaanottamisesta, petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.

Netanjahu on itse kiistänyt syyllistyneensä niihin tekoihin, joista häntä syytetään. Hänen oikeudenkäyntinsä on määrä alkaa toukokuun 24. päivänä.

Israelin korkein oikeus tähdensi erikseen, ettei koalitiohallituksen hyväksyminen tarkoita sitä, että oikeusistuin yrittäisi vähätellä Netanjahua kohtaavien syytteiden vakavuutta. Oikeusistuimen mukaan syytteet voitaisiin kuitenkin käsitellä ilman, että uuden hallituksen muodostaminen täytyisi estää.

Parlamentin äänestysurakka päättynee torstain aikana

Israelin 120-paikkainen parlamentti aloitti keskiviikkona myös kovan äänestyssavotan. Parlamentin on tarkoitus päättää lukuisista aloitteista, joiden avulla koalitiosopimus laitettaisiin täytäntöön.

Oppositio on tehnyt yhteensä noin 1 000 muutosehdotusta, joten lopullista tulosta voitaneen odottaa vasta myöhemmin torstaina.

Koalitiolla vaikuttaa olevan sopimuksen hyväksyntään vaadittavat 61 ääntä, kun lasketaan yhteen Netanjahun ja Gantzin hallinnoimat sekä Netanjahua tukevien ultraortodoksipäättäjien paikat.

Sopimuksen hyväksymisen jälkeen parlamentti pyytäisi maan presidenttiä Reuvin Rivliniä antamaan Netanjahulle valtuutuksen muodostaa maalle hallitus. Presidentin suomalla mandaatilla Netanjahu voisi viimeistellä koalition syntymisen.

Hallituskumppanit vaihtavat pääministeriyttä päikseen

Kolmivuotiseen koalitiosopimukseen kuuluu järjestely, jonka myötä Netanjahu olisi maan pääministerinä 18 kuukauden ajan. Gantz olisi tuona aikana hänen eräänlaisena varamiehenään. Tämän jälkeen miehet vaihtaisivat rooleja päikseen puolessa välissä hallituskautta.

Hallituspaikkojen on määrä jakautua Netanjahun Likud-puolueen ja Gantzin Sininen ja valkoinen -liittouman sekä edellä mainittujen koalitiokumppanien liittolaisten kesken.

Uuden hallituksen on myös määrä olla ensimmäisten kuuden kuukauden ajan eräänlainen hätätilan hallinto. Hallituksen ainoan tehtävän oli määrä olla tuona aikana koronaviruksen vastainen taistelu.

Kun edellä mainitun priorisoinnin laillisuus kyseenalaistettiin, lupasivat tulevat hallituspuolueet muuttaa sopimusta niin, että myös muita asioita voitaisiin käsitellä. Korona olisi kuitenkin prioriteettilistan kärjessä.

Koronatartuntoja yhteensä yli 16 000

Gantzin entisestä liittolaisesta Yair Lapidista on tulossa hyvää vauhtia parlamentin oppositiojohtaja. Hän kritisoi koalitiosopimuksen kanssa käytyä vääntöä siitä, että siinä on keskitytty liikaa ministeripaikkojen jakautumiseen.

Lapidin mukaan pitäisi keskittyä enemmän pandemian aiheuttamiin inhimillisiin vahinkoihin kuin siihen, mikä ministerin tehtävä menee kenellekin.

Maailman koronatartuntoja seuraavan Worldometer -sivuston mukaan Israelissa on varmistettu tähän mennessä yli 16 000 tartuntaa. Väkilukuun suhteutettuna maassa on 1 884 tartuntaa miljoonaa asukasta kohden. Suomessa vastaava luku on 1 006.

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on sen sijaan kuollut Israelissa yhteensä 239 ihmistä, mikä on 28 kuolemaa miljoonaa asukasta kohden. Suomessa koronakuolemia on miljoonaa asukasta kohden 45.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut