Neuvottelut Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta ovat edenneet kompuroiden. Britannian pääneuvottelija David Frost ja EU:n Michel Barnier kertoivat kumpikin tahoillaan, että pääkysymyksissä ei juuri edistytty tällä viikolla.
Uuden suhteen neuvotteluissa on tarkoitus sopia muun muassa siitä, miten kauppasuhteet jatkossa järjestetään. Keskeinen kiistakysymys on se, missä määrin Britannian tulisi sitoutua EU-sääntelyyn.
EU tahtoo säilyttää EU-sääntöjen takaamat tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Britannialle tällainen sitoumus ei käy, vaan maa haluaisi karistaa jaloistaan kaikenlaisen EU-sääntelyn.
Frostin mukaan EU:n vaatimus sääntelyyn sitoutumisesta on esteenä neuvottelujen etenemiselle.
– On vaikea ymmärtää, miksi EU pitää kiinni ideologisesta lähestymistavasta, joka vaikeuttaa kummallekin osapuolelle hyödyllisen sopimuksen saavuttamista, Frost totesi tiedotteessaan.
Britannian mukaan ilman suuria ongelmia olisi kattavan vapaakauppasopimuksen solmiminen edelleen mahdollista jäljellä olevassa ajassa. Britannia erosi EU:sta tammikuussa, ja eron jälkeinen siirtymäaika päättyy tämän vuoden lopussa.
Vielä yksi kierros ennen väliarviointia
EU:n Barnier toivoo, että seuraavalla neuvottelukierroksella edistystä viimein tapahtuisi. Tämän viikon satoon hän sanoi olevansa pettynyt.
– Olemme pettyneitä kunnianhimon puutteeseen Britannian puolella muissakin asioissa, jotka eivät ole neuvottelujen keskiössä, mutta jotka ovat tärkeitä ja symbolisia, Barnier sanoi tiedotustilaisuudessaan.
Esimerkkinä Barnier mainitsi muun muassa parlamenttien roolin tulevassa suhteessa.
Kesäkuun alkuun on sovittu vielä yksi neuvotteluviikko, ja sen jälkeen edistymistä on tarkoitus tarkastella huipputapaamisessa.
Kesäkuu on merkittävä virstanpylväs myös siksi, että silloin viimeistään on päätettävä, halutaanko brexitin jälkeiselle siirtymäkaudelle jatkoa.
Vuodenvaihteeseen kestävä siirtymäaika on mahdollistanut sen, että esimerkiksi kaupankäynti Britannian ja EU:n välillä on jatkunut entiseen malliin.
Jos sopimus tulevasta suhteesta ei valmistu vuoden loppuun mennessä eikä lisäaikaa haeta, on kaupankäyntiin luvassa hidasteita, kun EU siirtyisi käymään Britannian kanssa kauppaa Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöillä.
Koronavirustilanne voi kääntää Johnsonin kelkan
Britannian pääministeri Boris Johnson on vastustanut kiivaasti lisäajan hakemista.
Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettinen kommentoi STT:lle, että Johnson saattaa vielä muuttaa mielensä. Yksi syy siihen on koronaviruspandemia, joka voi tehdä lisäajan hakemisesta Britannian johdolle poliittisesti helpompaa.
– Poikkeustilan varjolla Johnson voisi ikään kuin syödä lupauksensa siitä, että hän ei hae lisäaikaa. Tämä olisi ikään kuin pakkotilanne, Miettinen selittää.
Miettinen muistuttaa myös, että lupausten vesittymisiä nähtiin useita kertoja jo brexit-neuvottelujen aikana.
Toisaalta koronavirustilanne voi vaikuttaa tulevan suhteen neuvotteluihin myös päinvastaisesti. Miettisen mukaan Britannia saattaa laskea, että siirtymäajan sopimuksettoman päättymisen taloudelliset vaikutukset eivät olisi suhteellisesti niin paha rasti, kun talous kärsii samalla merkittäviä menetyksiä pandemian vuoksi.
Siirtymäajan päättyminen antaisi Britannialle uusia vapauksia muokata omaa sääntelyään, kun sen ei tarvitsisi enää noudattaa EU:n sääntöjä.
– Poliittinen brexit toteutui tammikuun lopussa, mutta taloudellisen brexitin luonne on vielä avoin. Tietyssä mielessä tällainen kova taloudellinen brexit ei välttämättä olisikaan niin kova sokki, vaan avaisi Britannialle uusia mahdollisuuksia ainakin tietyillä aloilla.