Tuore valtiovarainministeri Vanhanen arvioi EU-maiden koronaelpymisnäkemysten olevan luultua lähempänä toisiaan

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) myönsi, että EU-videokokoukseen valmistautumisessa tuli hieman kiire, mutta kiitteli samalla virkamiesten tekemää valmistelua. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

STT

EU-maiden näkemyserot yhteisestä koronaelpymisrahoituksesta eivät välttämättä ole niin suuria kuin julkisuudessa on esitetty, arvioi tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

– Neuvottelujen eri päät eivät mielestäni ole niin kaukana toisistaan kuin julkisuuden perusteella on saattanut käsittää, Vanhanen sanoi tiistaina uuden pestinsä ensimmäisen EU-kokouksen jälkeen.

Vanhanen korostaa, että valtiovarainministerien tiistaisessa kokouksessa ei tosin ollut tarkoitus neuvotella tai käydä läpi koko pakettia, vaan keskustelu keskittyi valtiovarainministerien vastuulle kuuluviin aiheisiin, kuten kunkin maan elvytystarpeiden arviointiin.

– Oma analyysini keskustelun perussävystä oli se, että se oli hyvin rakentava ja analyyttinen. Ehkä analyyttisyys johtui siitä, että tämä ei ollut neuvottelutilanne, jossa olisi esitelty täsmälleen maiden neuvottelukantoja, vaan enemmän esiteltiin analyysia, Vanhanen sanoi.

Tiistaina valtiovarainministeriksi nimitetty Vanhanen myönsi, että EU-videokokoukseen valmistautumisessa tuli hieman kiire, mutta kiitteli samalla virkamiesten tekemää valmistelua.

– Minulla oli aamupäivällä noin tunti aikaa paneutua aineistoihin, Vanhanen summasi.

Jättimäinen esitys

Euroopan komissio on ehdottanut, että monivuotisen budjetin yhteyteen tulisi mittava, 750 miljardin euron elpymisväline koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin hoitamiseksi. Välineestä jaettaisiin jäsenmaille 500 miljardia euroa tukina ja 250 miljardia lainoina.

Esityksessä merkittävää on se, että summa aiotaan rahoittaa yhteisellä, komission nimissä otettavalla lainalla. Komissio on esittänyt, että laina maksettaisiin takaisin pikkuhiljaa tulevien budjettikausien mittaan. Takaisinmaksu alkaisi aikaisintaan vuonna 2028 ja voisi kestää vuoteen 2058.

Elpymisväline kytkeytyy EU:n seuraavaan seitsenvuotiseen budjettiin. Komission päivitetty ehdotus vuosien 2021–2027 budjetin kokonaistasosta on noin 1 100 miljardia euroa.

Elpymisvälineen ja budjetin muodostamasta noin 1 850 miljardin euron kokonaisuudesta etsitään sopua jäsenmaiden kesken. Päätös rahankäytöstä vaatii EU-maiden yksimielisyyttä.

Eduskunnassa hiotaan Suomen kantaa

Suomen hallitus haluaa, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta kasvatettaisiin. Hallitus toivoo myös, että elpymisvälineen voimassaoloaikaa rajattaisiin tiukemmin lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta ja yhteisen lainan takaisinmaksuaikaa lyhennettäisiin esitetystä 30 vuodesta.

Vanhanen sanoo, että elpymisvälineen voimassaolon lyhentäminen olisi perusteltua, koska elvytyksen pitää olla ajallisesti huomattavasti nopeampaa, jotta sen vaikutus korostuu.

Vanhanen kertoo todenneensa EU-ministerien keskustelussa myös sen, ettei vielä edes ole tietoa siitä, mitkä koronaviruspandemian lopulliset vaikutukset ovat.

Suomen kannasta elpymispakettiin keskustellaan vielä tarkemmin tällä viikolla eduskunnassa, kun valiokunnat käsittelevät asiaa.

Perustuslain mukaan Suomen kannan EU-asioihin muodostaa suuri valiokunta, jonka elpymissuunnitelmalausunto on valmistumassa perjantaina.

Muista EU-maista lainamuotoisuutta tukien sijaan ovat ajaneet myös tiukkaa talouslinjaa puolustavat Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska, eli niin sanottu nuuka nelikko.

Varsinaiset neuvottelut käydään EU-maiden johtajien pöydässä. Seuraava videohuippukokous järjestetään juhannusaattona.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.