Tuppuraisen mukaan Suomi ei ole asettamassa tiukkoja kynnyskysymyksiä EU:n rahaneuvotteluihin

Tuppuraisen mukaan keskustelun henki kokouksessa oli rakentava. Hän on tyytyväinen siihen, että illan keskustelussa moni jäsenmaa otti esiin oikeusvaltioehdollisuuden tärkeyden EU:n rahanjaossa. AFP / LEHTIKUVA

STT

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) näkee Suomen EU:n rahaneuvotteluissa rakentavana keskikentän pelaajana.

– Me emme kuulu sellaisiin maihin, jotka asettavat tiukkoja kynnyskysymyksiä ratkaisun saavuttamiselle. Näin ollen me olemme valmiita tarkastelemaan myös kompromissia, Tuppurainen sanoi eurooppaministerien kokouksen jälkeen tiistai-iltana.

Juhannusaattona ovat alkamassa EU-maiden johtajien neuvottelut komission ehdottamasta noin 1 850 miljardin euron kokonaisuudesta, joka muodostuu koronakriisin jälkihoitoon tarkoitetusta elpymisvälineestä sekä EU:n monivuotisesta budjetista.

Elpymisväline on tarkoitus rahoittaa komission ottamalla yhteisellä lainalla. Siitä jaettaisiin noin 500 miljardia euroa jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina koronakriisin jälkeiseen talouden jälleenrakentamiseen.

Hallitus on kuitenkin eduskunnan suuren valiokunnan tuella linjannut, että komission ehdotus ei ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä. Se haluaa, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta kasvatettaisiin.

Lisäksi hallitus on toivonut, että elpymisvälineen voimassaoloaikaa rajattaisiin lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta ja yhteisen lainan takaisinmaksuaikaa lyhennettäisiin esitetystä 30 vuodesta.

Suomessa kokonaisuudesta on nostettu esiin myös perustuslaillisia huolia. Tuppurainen näkee, että perustuslain kannalta oleellista on se, että Suomi pystyy kaikissa tilanteissa selviämään omista velvoitteistaan omia kansalaisiaan kohtaan.

– Suomi voi hyväksyä kaikki ratkaisut, jotka ovat tarkkarajaisia, että me voimme varautua kunakin vuonna tulevaan maksimaaliseen kertasuoritukseen, Tuppurainen sanoo.

Kompromissin ei odoteta valmistuvan juhannuksen huippukokouksessa.

Tuppuraisen mukaan odotettavissa on, että huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tekisi perjantain kokouksen jälkeen jäsenmaille uuden ehdotuksen, eli niin sanotun neuvottelulaatikon, jonka pohjalta sopua ryhdyttäisiin tavoittelemaan toden teolla heinäkuussa.

Jäsenmaksukorjauksia vaaditaan edelleen

Eurooppaministerien tiistainen kokous venyi yli viisituntiseksi, kun ministerit valmistelivat johtajien perjantaista videohuippukokousta. Kokonaisuus on monimutkainen, sillä elpymisväline kietoutuu tiiviisti monivuotiseen budjettiin, jossa linjataan EU:n yhteistä rahankäyttöä seuraavalle seitsemälle vuodelle.

Tuppuraisen mukaan keskustelun henki oli rakentava. Hän on tyytyväinen siihen, että illan keskustelussa moni jäsenmaa otti esiin oikeusvaltioehdollisuuden tärkeyden EU:n rahanjaossa.

Eräänlainen pettymys sen sijaan oli se, että osa jäsenmaista vaatii edelleen budjettiin jäsenmaksukorjauksia tietyille nettomaksajille.

Nykyisistä EU-jäsenmaista Saksa, Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi ovat saaneet kuluvalla budjettikaudella erilaisia kevennyksiä jäsenmaksuihinsa.

Malli on rakentunut Britannian itselleen vaatimasta jäsenmaksualennuksesta, joka syntyi jo vuonna 1985 pääministeri Margaret Thatcherin aikana. Suomi on halunnut, että alennuksista luovuttaisiin Britannian EU-eron myötä kokonaan.

– Nyt olisi oikea hetki luopua näistä kaikista jäsenmaksukorjauksista, mutta nyt vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että niistä ei luovuta, Tuppurainen kommentoi kokouksen jälkeen.

Suomikin on EU:n nettomaksaja, mutta valinnut strategiakseen pyrkiä saamaan yhteisestä budjetista mahdollisimman paljon irti tärkeiden alojen osalta. Tuppurainen kertoo, että Suomen näkökulmasta hyödyllisiä ovat esimerkiksi maatalouden kehittämisrahat, tutkimusrahoitus sekä tulossa oleva oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.

Keskustelua virisi myös uusista tulonlähteistä

Osa jäsenmaista viritteli myös keskustelua EU:n mahdollisista uusista omista tulonlähteistä. Komissio on pitänyt niitä yhtenä mahdollisuutena helpottaa yhteisen koronalainan takaisinmaksua. Vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi päästökaupan laajentaminen, hiilitullit tai digivero.

Suomi ei ole linjannut kantaansa uusiin tulonlähteisiin, mutta on Tuppuraisen mukaan valmis käymään keskustelua. Hän korostaa, ettei tulonlähteistä ole tarkoitus päättää vielä nyt elpymisväline- ja budjettikeskustelun yhteydessä.

– Se on vasta tulevien vuosien asia.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut