Suomeen tilitetään ulkomailta yhä vähemmän rahaa – Nordean mukaan pahin on kuitenkin edessä vasta syksyllä tai talvella

Kaikissa pohjoismaissa ulkomaankauppa on pienentynyt, ja Suomi on valitettavasti varustettu suurimmilla miinusmerkeillä, kertoo Nordean yrityspankeista vastaava johtaja Aleksi Lehtonen. LAURA UKKONEN / LEHTIKUVA

STT

Suomeen saapuvissa ulkomaanmaksuissa on tapahtunut 15 prosentin pudotus verrattuna aikaan ennen koronakriisiä, kertoo pohjoismainen finanssikonserni Nordea . Myös lähtevät ulkomaanmaksut ovat vähentyneet.

– Kaikissa Pohjoismaissa ulkomaankauppa on pienentynyt, ja Suomi on valitettavasti varustettu suurimmilla miinusmerkeillä, kertoo Nordean yrityspankeista vastaava johtaja Aleksi Lehtonen.

Saapuvat ulkomaanmaksut ovat supistuneet, vaikka vientialoilla koronakriisin pahimpien seurausten ennakoidaan näkyvän vasta syksyllä tai ensi talvena.

Lehtosen mukaan tällä hetkellä vientiteollisuus valmistaa tuotteita, jotka olivat tilauskirjoissa ennen koronakriisiä. Nyt uudet tilaukset ovat pudonneet roimasti. Tilastokeskus kertoo, että teollisuuden uudet tilaukset vähenivät huhtikuussa 13 prosenttia vuoden takaisesta.

Viennin heikkeneminen johtuu siitä, että koronakriisi on runnellut pahasti Suomen päämarkkinoita Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa, että suurilla vientiteollisuuden ankkuriyrityksillä on laajat pienistä ja keskisuurista yrityksistä koostuvat alihankintaketjut Suomessa.

– Jos isoilla vientiyrityksillä, veturiyrityksillä, tulee vaikeuksia vientimarkkinoilla, se heijastuu läpi alihankintaketjun, Pentikäinen sanoo.

Pk-yritykset selvinneet tähän saakka kohtuullisesti

Keväällä koronakriisi iski ensimmäisenä palveluihin ja muihin kotimarkkinayrityksiin. Iskua ovat vaimentaneet valtion tukitoimet ja pankkien myöntämät tukitoimet. Konkursseja ei ole ollut juurikaan normaalia enemmän.

– Havaintojemme mukaan suomalainen pk-sektori on toistaiseksi selvinnyt olemassa olevia keinoja hyödyntäen varsin kohtuullisesti koronakriisistä. Äkillisesti suuriin vaikeuksiin ajautuneita ei ole tähän mennessä ollut paljoa, Lehtonen kertoo.

Hänen mukaansa vain yhdeksän prosenttia niistä Nordean asiakkaina olevista pienistä ja keskikokoisista yrityksistä, joilla on lainaa, on hakenut lyhennysvapaita.

Pentikäinen vahvistaa, että pk-yritykset ovat selvinneet toistaiseksi kohtuullisesti koronakriisistä. Hän varoittaa kuitenkin, että syksyllä tilanne voi olla toinen.

Pelkona on, että konkurssit siirtyvät syksyyn, kun yritysten on maksettava lykätyt verot, eläkemaksut ja vuokrat takaisin.

Pentikäisen mukaan olennaista olisi rakentaa syksyksi pehmentäviä keinoja. Hän esittää, että pk-yrityksille tulisi rakentaa maksuohjelma ensi vuoden loppuun saakka.

Riski maksuvaikeuksista on olemassa

Lehtonen arvioi, että erityisesti suuremmat pk-yritykset ovat rakentaneet talouden hyvinä vuosina puskureita pahan päivän varalle menneistä kriiseistä oppineina.

Likviditeetti- eli maksuvaikeusongelmat kuitenkin uhkaavat. Lehtosen mukaan yritysten käyttöpääoma- ja likviditeettihakemusten määrä on normaalia korkeammalla tasolla, vaikka määrä on selvästi tasoittunut maalis-huhtikuun huipusta. Kysymys on siitä, mitä tapahtuu syksyllä ja talvella.

Osa on jo varautunut hankkimalla valmiusluottoja ja ylimääräistä likviditeettikapasiteettia käyttöönsä mahdollisia heikompia kuukausia ajatellen. Yritykset ovat siinä mielessä toimineet fiksusti, Lehtonen sanoo.

Myös Pentikäinen näkee, että riski maksuvaikeuksista on olemassa. Sen vuoksi helpotukset veroihin ja maksuihin ovat todella tärkeitä. Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan pankin puoleen on kääntynyt tai aikoo kääntyä noin neljännes pk-yrityksistä.

– Näköpiirissä on likviditeettiongelma, joka on hyvin suuri riski syksyn aikana, kun lykättyjä maksuja, veroja ja vuokria tulee maksettavaksi. Olemme saaneet toistuvasti huolestuneita viestejä yrittäjiltä, Pentikäinen kertoo.

Kotimarkkinayrityksillä pahin on jo takana

Sekä Lehtonen että Pentikäinen arvioivat, että palvelualojen kotimarkkinayrityksillä pahin on jo takana. Nordean korttimaksamistilastojen mukaan yksityinen kulutus on toipunut jo aika hyvin ennen koronakriisiä vallinneelle tasolle.

– Sitä myötä kotimarkkinayrityksillä, jos ei mitään isoja toisia aaltoja tule, tilanne saattaa näyttää kohtuulliselta, Lehtonen arvioi.

Pentikäisen mukaan kotimarkkinayritykset alkavat vähitellen virkoamaan, kun ihmiset uskaltautuvat kuluttamaan. Kulutuksen palaamista kohti normaalia on ollut näkyvissä toukokuun alusta alkaen.

– On opittu elämään taudin kanssa.

Jako voittajiin ja häviäjiin syventynyt

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi arvioi, että pk-yritysten kahtiajako voittajiin ja häviäjiin on syventynyt, ja trendin arvioidaan jatkuvan.

Tesin kyselyn mukaan koronan aiheuttamat negatiiviset liikevaihtovaikutukset ovat syventyneet huhti- ja toukokuun aikana. 62 prosenttia kaikista vastanneista arvioi toukokuun liikevaihdon olevan pienempi kuin viime vuonna.

Yritykset olettavat, että liikevaihdon palautuminen alkaa loppuvuonna, mutta normaalitasoa ei uskota saavutettavan tänä vuonna.

Konkurssivaarassa 13 prosenttia pk-yrityksistä

Pk-sektorin yrityksistä 13 prosenttia on edelleen vaarassa ajautua konkurssiin, ilmenee Taloushallintoliiton kyselystä kirjanpitäjille. Kysely kattaa yli 10 000 pk-yritystä.

Tutkimuksen mukaan alle 40 prosenttia yrityksistä on jo hakenut tai hakee tarjolla olevia avustuksia ja lainoja.

– Yritykset ovat pystyneet pitämään kassastaan huolta nopeiden lomautusten sekä yhteiskunnan joustojen avulla. Maksuviiveet alkavat näkyä pikkuhiljaa yritysten käyttäytymisessä. Nyt päätetyt rajoitusten purut ovat erittäin tervetulleita, tosin myös jäljellä olevista pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti, arvioi kirjanpitoyritys Talenomin toimitusjohtaja Otto-Pekka Huhtala tiedotteessa.

Tilastokeskus kertoo, että vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–toukokuussa 5,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Konkursseja pantiin vireille 1 188.

Henkilökunnan määrä konkurssiyrityksissä ja -yhteisöissä on lähes 5 700, mikä on 8,2 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Teollisuuden tilanne heikko jo ennen koronaa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan Suomen teollisuustuotannon pudotus on ollut kansainvälisessä vertailussa hyvin maltillista, sillä Suomessa tuotanto on pysynyt käynnissä muiden maiden sulkiessa tehtaita.

Kansainvälisen kysynnän epävarmuus heijastuu kuitenkin myös syksyn tuotantoon ja tilauksiin. Suomen teollisuuden tilanne oli heikko jo ennen koronaa, ja vaikeiden aikojen odotetaan olevan syksyllä edessä, TEM muistuttaa tilannekuvassaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.