Ekonomistit: Suomen bruttokansantuote supistui yllättävän vähän koronakevään aikana – "Luvut ovat jopa hieman liian hyviä ollakseen totta"

Veromuutoksesta seurannut savukkeiden hinnan nousu lisäsi osaltaan inflaatiota heinäkuussa. Anni Reenpää / LEHTIKUVA

STT

Ekonomistit arvioivat, että Suomi on selvinnyt yllättävän vähällä koronakeväästä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote sukelsi ennakkotietojen mukaan huhti-kesäkuussa 4,9 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus.

Kesäkuun kausitasoitettu tuotanto nousi 0,9 prosenttia toukokuusta, joten Suomen talous on kääntynyt jo nousuun huhti- ja toukokuun pudotuksen jälkeen.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan luvut ovat jopa hieman liian hyviä ollakseen totta.

– Talouden sukellus näyttää jäävän Suomessa selvästi pienemmäksi kuin monissa Euroopan maissa tai synkimmissä keväällä tehdyissä ennusteissa, Appelqvist kirjoittaa kommentissaan

Hänen mukaansa ei sinänsä ole yllättävää, että talous kääntyi kesäkuussa takaisin kasvuun, kun taloutta avattiin ja koronaepidemia saatiin hallintaan.

Myös Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen arvioi, että bruttokansantuotteen supistuminen oli odotettua pienempää.

– Talouden elpymisen käynnistyminen kesäkuussa niin Suomessa kuin maailmalla asettaa paineita tarkistaa Suomen vuoden 2020 bkt-ennustetta parempaan suuntaan, Hirvonen sanoo.

Monissa muissa maissa murheellisempia lukuja

Hirvonen huomauttaa, että Suomen toisen neljänneksen bruttokansantuotteen pudotus oli selvästi pienempi kuin monissa muissa Euroopan maissa ja esimerkiksi Ruotsissa. Suomen bruttokansantuotteen lasku on myös jäämässä näillä näkymin vaisummaksi kuin 8 prosentin syöksy finanssikriisin aikana vuonna 2009.

Ruotsissa bruttokansantuote sukelsi huhti-kesäkuussa 8,2 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo maan tilastoviranomainen. Toisaalta kesäkuun toipuminen oli Suomea ripeämpää, sillä kansantalouden tuotanto nousi 2,4 prosenttia toukokuuhun verrattuna.

Saksassa bruttokansantuote painui vuoden toisella neljänneksellä 10,1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Ranskan bruttokansantuote syöksyi 13,8 prosenttia vuoden takaisesta.

Appelqvist arvioi, että nyt julkistettuja ennakkotietoja joudutaan tarkistamaan alaspäin.

– Saattaa esimerkiksi olla, että koronasta pahiten kärsineiden pienten palvelualojen yritysten tuotantolukuja puuttuu vielä ennakollisesta tilastosta. Kaikesta huolimatta on selvää, että Suomi selvisi koronan ensimmäisestä aallosta kansainvälisessä vertailussa hyvin, hän sanoo.

Talouden aktiviteettia latistavat edelleen useat tekijät

Hirvosen mukaan viennin vire on kuitenkin Suomen talouden iso kysymys loppuvuonna. Huolena on, että teollinen kysyntä voi tyrehtyä maailmalla, jos koronan toinen aalto iskee. Samalla Suomen viennin vaikeudet lisääntyvät.

– Teollisuuden tilaustoimitusten pitkät läpimenoajat ovat pitäneet Suomen teollisuustuotannon laskun selvästi muita maita vähäisempänä tänä vuonna, Hirvonen arvioi.

Hänen mukaansa tilauskanta tukee teollisuuden ja viennin elpymistä loppuvuoden aikana, vaikka uudet tilaukset ovat laskeneet tänä vuonna.

Appelqvistin mukaan syksyltä voidaan odottaa talouden elpymistä, jos korona saadaan pidettyä riittävässä määrin hallinnassa.

– Liikaa ei kannata silti riehaantua, sillä parhaassakin tapauksessa talouden aktiviteettia latistavat edelleen useat tekijät. Pelkkä koronan toisen aallon uhka rajoittaa jossain määrin kotimaista kysyntää, hän sanoo.

Työttömyyden nousu laskee käytettävissä olevia tuloja osalla kotitalouksista, mikä heijastuu negatiivisena kierteenä ja myynnin laskuna yrityksissä, Appelqvist huomauttaa. Epävarmuus ja useiden talousalueiden samanaikainen heikkous ylläpitää vientikysynnän vaisuutta.

Inflaatio nousi hitusen

Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi heinäkuussa 0,6 prosenttiin kesäkuun 0,0 prosentista, kertoo Tilastokeskus. Inflaation nousun aiheutti muun muassa savukkeiden hintojen nousu. Niiden hinnat nousivat lähinnä veromuutoksesta johtuen.

Myös rahapelien ja korvattavien reseptilääkkeiden hinnat nousivat. Sen sijaan polttonesteiden ja hotellihuoneiden halpeneminen sekä asuntolainojen keskikoron lasku hillitsivät inflaatiota.

Ydininflaatio, eli inflaatio ilman ruokaa ja energiaa, oli heinäkuussa 0,8 prosenttia. Ruoan inflaatio oli heinäkuussa 2,9 prosenttia. Polttoaineiden, sähkön ja bensiinin inflaatio oli –6,2 prosenttia.

Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kohosi ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttiin. Kesäkuussa euroalueen inflaatio oli 0,3 prosenttia.

Bruttokansantuote putosi selvästi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.