Krista Kiurun mukaan sote-uudistuksen "hyvin vaativa" aikataulu pitää, vaikka palaute on ollut kipakkaa

Tiukasta palautteesta ja lukuisista korjaustoiveista huolimatta hallitus aikoo Kiurun mukaan pitää kiinni suunnitelmastaan tuoda lakiesitys eduskuntaan joulukuussa. Mikko Stig / LEHTIKUVA

Anniina Luotonen / STT

Hallituksen riisuttu sote-malli on kerännyt tukea siinä määrin, että perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo olevansa luottavaisin mielin. Perjantaina lausuntokierrokselta palaavasta laista on hänen mukaansa mahdollista saada sellainen, että se menee eduskunnasta läpi.

Tiukasta palautteesta ja lukuisista korjaustoiveista huolimatta hallitus aikoo Kiurun mukaan pitää kiinni suunnitelmastaan tuoda lakiesitys eduskuntaan joulukuussa.

– Aikataulu on hyvin vaativa, koska poliittiselle päätöksenteolle on niukasti aikaa. Näin isossa uudistuksessa on asioita, joita halutaan harkita tarkkaan eri poliittisissa ryhmissä. Tältä osin aikataulu haastaa myös kaikki eduskuntaryhmät, Kiuru sanoi STT:lle.

Sote-uudistuksen tähtäimenä on tälläkin kaudella siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu kunnilta ja kuntayhtymiltä vahvemmille alueille. Suomeen perustettaisiin 21 itsehallinnollista sote-maakuntaa, jotka vastaisivat ainakin ensi alkuun vain sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä. Lisäksi vastuullisena on Helsingin kaupunki.

Kiurun mukaan lausuntokierrokselta tullut palaute on ollut pitkälti odotettua. Palautteen perusteella hallitus joutuu vielä neuvottelemaan niin kuntien ja maakuntien rahoituksesta, maakuntien asemasta, ostopalveluista, ulkoistussopimusten mahdollisista mitätöinneistä kuin Uudenmaan erillisratkaisun perustuslain mukaisuudesta.

– Kentällä uudistus on kuitenkin otettu vastaan sillä tavalla tyytyväisenä, että merkittäviä ja isoja puutteita hallituksen esittämässä mallissa ei ole, mutta yksityiskohtia täytyy tarkentaa. Rautalanka-ajattelu, jota edistämme, näyttää nauttivan luottamusta, Kiuru tulkitsee.

Lakiluonnos on riisuttu versio edellisten kausien yrityksistä, koska lain läpimeno yritetään varmistaa. Mukana ei ole nyt valinnanvapautta, minkä lisäksi uusille maakunnille siirrettäisiin aiemmin kaavailtua rajatumpi joukko tehtäviä.

Yksityiset tuottajat pettyneitä

Lausuntokierroksella nousseessa palautteessa yksityisten yritysten roolia pidetään liian rajattuna.

Lakiesityksen mukaan maakunta ei saa hankkia ostopalveluna sosiaalipäivystystä, terveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä tai ensihoitopalveluun kuuluvia järjestämistehtäviä, koska ne sisältävät julkisen vallan käyttöä.

Edellytyksenä on myös, että maakunnalla on riittävästi omaa tuotantoa, eikä se siis saa antaa yksityisten tuotettavaksi koko perusterveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa tai kokonaisia lääketieteen erikoisaloja.

Kiurun mielestä lakiesitys rajaa ostopalveluiden hankkimista vähemmän kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.

– Perustuslakivaliokunta on vaatinut riittävää omaa palvelutuotantoa. Me olemme ottaneet kantaa ainoastaan siihen, miten tämä on sovitettavissa siihen, jos jollakin paikkakunnalla esimerkiksi kaikki perustason tai erityistason palvelut tai jopa molemmat on ulkoistettu, Kiuru sanoo.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on sanonut, että korjattavaa on vielä yksityisten palveluntuottajien asemassa ja maakuntien rahoituksessa. Saarikko kertoi STT:n haastattelussa aiemmin syyskuussa myös, että puolue pitää kiinni Savonlinnan ja sen ympäryskuntien kuulumisesta Etelä-Savoon.

"Rahoitus aidosti auki"

Yritysten roolin ohella toinen kipakkaa palautetta kerryttänyt asia on rahoitus. Varsinkin isot kaupungit ovat kokeneet rahoituksen jakoperusteet kohtuuttomiksi ja toivoneet niihin muutosta.

Kiurun mukaan rahoitus onkin aidosti auki.

– Paineet rahoituksen osalta ovat erittäin suuret. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kiteytyy vuosien tuska siitä, mistä saadaan riittävä rahoitus.

Toisin kuin viime kaudella, uudistuksella ei tavoitella erikseen määriteltyä kolmen miljardin kustannushyötyä.

– Pitkässä juoksussa uudistuksen tarkoituksena on lisätä tuottavuutta ja tuoda kustannussäästöjä, kun 195 järjestäjän hartiat levenevät vain 22 alueeseen, Kiuru sanoo.

Tuottavuutta haetaan myös seitsemän päivän takuuajalla, jossa ihminen pääsisi vastaanotolle ja tulisi hoidetuksi.

– Hoitamatta jättäminen on yksi meidän nykyisen järjestelmämme kalleimpia ongelmia.

Neuvottelu Savon maakuntarajoista alkaa

Kiuru ei ota vielä kantaa Savon maakuntien aluejakoon, josta on varoiteltu keskustasta jopa hallituskysymystä.

Keskusta toivoisi, että Savonlinna ympäryskuntineen, joita ovat Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava, kuuluisivat vastakin Etelä-Savoon, kun taas SDP:ssä on odotettu alueen lausuntoja.

Alueiden kannat menevät kovasti ristiin. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä arvioi lausunnossaan, että paras sote-suunta alueelle olisi Pohjois-Savo, koska siten turvattaisiin Savonlinnan keskussairaalan palvelut. Toiveet siirrosta eivät kuitenkaan näytä saavan tukea naapureilta. Siirtoa vastustavat niin Etelä-Savon Essote-kuntayhtymä kuin Pohjois-Savossa Kuopion kaupunkikin.

– Odotamme, että lausuntoja tulee ainakin 500, joten menee varmasti pitkälti ensi viikkoon kunnes lausuntopalaute on ryhmillä käsittelyssä. Siltä osin kannat alkavat muodostua poliittisia neuvotteluita varten, Kiuru sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.