Oppivelvollisuuden laajentaminen eteni eduskuntaan – oppivelvollisuusikä 18 vuoteen ja toisen asteen tutkinto maksuttomaksi

Opetusministeri Li Anderssonin esittelemän lakiesityksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa toisen asteen tutkinnon. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Sanna Nikula / STT

Oppivelvollisuusikä korotettaisiin 18 ikävuoteen ja toisen asteen tutkinnon suorittaminen olisi jatkossa nuorelle maksutonta, jos hallituksen esitys etenee eduskunnassa sellaisenaan. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksensä oppivelvollisuusiän pidentämisestä ja oppivelvollisuuden laajentamisesta.

Lakiesityksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa toisen asteen tutkinnon. Nykyisin oppivelvollisuus loppuu peruskoulun jälkeen tai viimeistään 17-vuotiaana.

Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa ensi vuonna. Se koskisi ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä nuoria eli pääosin vuonna 2005 syntyneitä.

Sen jälkeen ikäluokat siirtyvät asteittain velvollisuuden piiriin.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) esitteli hallituksen esitystä tiedotustilaisuudessa torstaina.

Uudistukseen on varattu rahaa 129 miljoonaa euroa.

Keskeyttää voisi vain perustellusta syystä

Opiskelijalle maksuttomia olisivat jatkossa opetuksen ja päivittäisen ruokailun lisäksi opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit sekä työvälineet. Myös vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat olisivat maksuttomia toisella asteella.

Sen sijaan opinnoissa tarvittavat erityisvälineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet, jäisivät edelleen opiskelijan itsensä maksettaviksi.

Maksuttomuus jatkuisi sen kalenterivuoden loppuun saakka, jona opiskelija täyttää 20 vuotta. Oppivelvollisuuden suorittamisen voisi keskeyttää ainoastaan erittäin perustellusta syystä.

Laiminlyönnistä samat sanktiot huoltajille kuin nykyisin

Jos oppivelvollisuutta laiminlyö, sanktiot olisivat Anderssonin mukaan samat kuin nykyisin. Sanktiot kohdistuvat huoltajiin, eivät nuoriin. Anderssonin mukaan sanktiojärjestelmää ei ole juurikaan käytetty Suomessa.

– Yleensä toimet liittyvät enemmän sosiaalihuollon palveluihin ja nuorisotyön tai vastaavien tukitoimiin, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut