Urho Kekkosen kansallispuistoa perustettaessa ei ollut kiistoja kuntalaisten metsästysoikeudesta – muita kiistoja sen sijaan oli

Urho Kekkosen kansallispuistossa tapahtuneen metsästysonnettomuuden seurauksena on herännyt kysymys metsästysoikeuksista kansallispuistoissa. Poliisi epäilee, että maastopyöräilijä kuoli viime viikonloppuna kiväärin luotiin. Tämän hetken tietojen perusteella kyse oli vahingosta.

Vuonna 1983 perustettu Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto. Laajin on Lemmenjoen kansallispuisto.

– Kaikkiin kansallispuistoihin on liittynyt kiistoja. Ei yhtään kansallispuistoa ole ilman kiistoja perustettu, paitsi nämä uudemmat, kertoo ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä.

Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella sijaitsevalla UKK-kansallispuistolla on hänen mukaansa pitkä historia. Alueen suojelemiseksi kerättiin adresseja jo 1960-luvulla. Kiistoja oli muun muassa metsien kaadosta.

– Siihen aikaan pidettiin suurena menetyksenä, jos perustetaan kansallispuisto, Flander muistelee.

Hänen mukaansa joka kuntaan piti saada kompensaatio. Savukoskelle tuli hotelli ja muihin kuntiin luontokeskuksia. Vasta sen jälkeen Saariselälle syntyi matkailukeskittymä.

Urho Kekkosen kansallispuisto kuuluu niin sanottuun yleisen metsästyksen alueisiin. Kuntalaisille jäi vapaa metsästysoikeus.

– Aina on keskusteltu, voisiko sitä rajoittaa, mutta maa- ja metsätalousministeriön ja metsästäjien ääni on ollut niin vahva, ettei rajoituksia ole tullut, Flander sanoo.

UKK:n syntymäpäivä pelasti

Flander kertoo, ettei vierailijoita ohjata aktiivisesti niihin osiin kansallispuistoa, joissa metsästetään. Kansallispuisto on kuitenkin vapaasti kuljettavissa myös erämaaosissa.

Ennen UKK-kansallispuiston perustamista kansallispuistot koettiin pelkästään luontoa säilyttäväksi, eikä käsitettä luontomatkailu ollut olemassakaan.

Flanderin mukaan myös Metsähallitus oli vastaan kansallispuiston perustamista. Sen sijaan ympäristönsuojelijat halusivat suojella alueen.

Kansallispuiston pelastukseksi tuli se, että puisto perustettiin 80 vuotta täyttäneen presidentti Urho Kekkosen syntymäpäivälahjaksi.

– Sitä kautta asia lähti etenemään, Flander arvioi.

Porojen laiduntamiseen ei liittynyt kiistoja

Metsähallituksen aluejohtaja Jyrki Tolonen kertoo, ettei Urho Kekkosen kansallispuiston perustamisen yhteydessä syntynyt kiistaa paikallisten metsästysoikeudesta.

– Yleisellä tasolla metsästysoikeus on aina sellainen, joka keskusteluttaa kovasti, hän sanoo.

Porojen laiduntaminen ei myöskään ole Tolosen mukaan kiistakysymys. UKK-kansallispuisto kuuluu erityisesti saamelaisten perinteisiin poronhoitoalueisiin. Lisäksi heidän tapauksessa kyse on alkuperäiskansojen oikeuksista.

Luonnonsuojeluliitolle metsästys ei ollut kynnyskysymys

Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Tapani Veistola sanoo puolestaan, että pohjoisessa on historiallinen perinnemetsästysoikeus.

– Pohjoisissa kansallispuistojssa metsästys oli silloin (UKK-kansallispuistoa perustettaessa) yleinen käytäntö, Veistola muistelee.

Hänen mukaansa Luonnonsuojeluliitossa ei muisteta tarkkaan, oliko nimenomaan UKK-kansallispuiston perustamisen yhteydessä suurempia kiistoja. Luonnonsuojeluliitto ei tehnyt metsästysoikeudesta ainakaan kynnyskysymystä, vaan asia meni läpi hyvinkin yksimielisesti.