Korona vie tänä vuonna lähes kolmanneksen musiikkialan tuloista

Viime vuonna artistien tulokärjessä oli yhteenlasketuilla ansio- ja pääomatuloilla esimerkiksi muusikko Samu Haber. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Hanna Anttila / STT

Vaikka tähtimuusikot tienasivat viime vuonna jälleen mittavia summia, ei alalla ole syytä juhlaan. Koronaepidemia vie tänä vuonna kotimaiselta musiikkibisnekseltä noin 30 prosenttia alan normaalituloista eli yhdeksännumeroisen summan rahaa, arvioi alan vientijärjestö Music Finland.

Music Finland julkistaa myöhemmin tällä viikolla aiheesta laajan selvityksen, joka perustuu muun muassa artisteille, ammattimuusikoille ja erilaisille alan järjestöille suunnattuun, lokakuun aikana toteutettuun kyselytutkimukseen. Alustavien tulosten perusteella musiikkialan tulonmenetykset Suomessa tulevat tänä vuonna nousemaan 232 miljoonaan euroon. Luvussa on jo huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä säätiöiden alalle jakamat koronatuet.

Viime vuonna suomalaisen musiikkialan ytimen arvo ilman musiikkialan koulutusta oli Music Finlandin arvion mukaan 718 miljoonaa euroa.

Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen kertoo STT:lle, että musiikista elantonsa saavien tilanteet vaihtelevat nyt paljon.

– Tapahtumajärjestäjillä menetykset voivat olla jopa lähellä sataa prosenttia, kun taas esimerkiksi striimauksesta hiukan korvaavaa tuloa saavien levy-yhtiöiden kohdalla ne ovat melko vähäiset.

Kiertueita peruuntui, tuloja ei tullutkaan

Tuoreiden verotietojen mukaan viime vuonna artistien tulokärjessä olivat yhteenlasketuilla ansio- ja pääomatuloilla esimerkiksi Sunrise Avenue -yhtyeen keulakuva, muusikko Samu Haber (reilut 375 000 euroa), Nightwishin laulunkirjoittaja Tuomas Holopainen (runsaat 339 000 euroa), popmuusikko Reino Nordin (lähes 315 000 euroa) ja räppäri Mikael Gabriel (yli 302 000 euroa).

Yli 200 000 euron vuositienesteihin yltivät kevyen musiikin maailmasta myös esimerkiksi Juha Tapio, Paula Vesala, Jenni Vartiainen, Popedan Pate Mustajärvi, Pyhimys eli Mikko Kuoppala, Anssi Kela ja Kaija Koo.

Suomessa artistien ja bändien suurin tulonlähde on keikkailu. Hottisen mukaan tavallista on, että jonakin vuonna – esimerkiksi uuden levyn ilmestyessä – tienestejä tulee moninkertaisesti muihin vuosiin verrattuna.

– Siksi monelle meidänkin kyselyyn vastanneista tulonmenetykset ovat olleet monin verroin isompia kuin edellisen vuoden verotettavat tulot yhteensä. Monet käyttivät jo säästönsä valmistautuakseen tämän vuoden julkistuksiin ja kiertueisiin, ja nyt sitten tuloja ei tullutkaan.

Parempaa luvassa aikaisintaan huhtikuussa?

Music Finlandin kyselyyn vastanneet arvelevat, että alan tilanne tuskin kohenee, kunnes pandemia on ohi tai yleisötapahtumia koskevat rajoitukset poistuneet. Parempia näkymiä odotetaan aikaisintaan huhtikuussa 2021 – sitä ennen keikkoja on myyty hyvin vähän. Monet uskovat, että normaaleihin tuloihin päästään kiinni vasta vuonna 2022 tai 2023.

Osa vastaajista uumoilee alalle konkursseja, myös suurille toimijoille. Apurahat ja taloudelliset tuet nähdään tarpeellisina koko musiikkialalle sekä nyt että lähivuosina.

Valopilkkuina anonyymeista vastauksista erottuvat esimerkiksi tilausteosten säveltäminen ja säveltäjien tilanne ylipäätään sekä hiukan kohentuneet elokuva- ja mediamusiikin menekki ja nuottimyynti.

Monet vastaajista pitävät myös uudenlaisia striimauspalveluja, kuten striimattuja keikkoja, hyvänä asiana. Yksi vastaajista kuvailee tilannetta jopa esitysalan murroksena, joka on synnyttänyt uusia toimintatapoja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut