Pieniä terrori-iskuja tapahtunee Euroopassa jatkossakin – jos iskut kasvavat ja monimutkaistuvat, tilannekuvaa voidaan joutua päivittämään

Wienissä tehtiin maanantaina terrori-isku. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Euroopassa on edelleen kaikki syyt olettaa, että etenkin pienimuotoisia terrori-iskuja tulee tapahtumaan jatkossakin toisinaan, arvioi terrorismin tutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

Arviota on päivitettävä, jos iskujen koko alkaa kasvaa tai iskut muuttuvat aiempaa monimutkaisemmiksi.

– Siinä vaiheessa voi viritellä keskustelua siitä, onko jokin asia muuttumassa siinä mielessä, että operatiivista tilaa olisi tarjoutumassa iskujen tekemiselle, Malkki sanoo STT:lle.

Alkuun Itävallan poliisi epäili, että Wienin maanantaisessa iskussa olisi ollut jopa neljä tekijää. Tiistaina iltapäivällä maan sisäministeri Karl Nehammer kuitenkin kertoi, ettei tähän mennessä ollut löytynyt todisteita useammasta kuin yhdestä ampujasta.

Itävallan iskussa kuolleen hyökkääjän on kerrottu ihailleen äärijärjestö Isisiä. Hän oli yrittänyt matkustaa Syyriaan ja liittyä siellä Isisin riveihin. Mies oli tuomittu tämän vuoksi viime vuoden huhtikuussa vankeuteen, mutta hän oli päässyt etuajassa vapaaksi.

Itävallan poliisi on ottanut kiinni yhteensä 14 ihmistä terrori-iskuun liittyen.

Iskun taustat vielä paljastumatta

Malkki kommentoi tilannetta STT:lle ennen kuin Itävallan sisäministerin tuoreet kommentit tulivat julki.

Malkki kertoi seuraavansa tarkkaan, paljastuuko Itävallan iskun taustalta laajempi terroristiverkosto. Tieto auttaisi arvioimaan, onko kyseessä yksittäinen teko vai suuremman verkoston aktivoituminen.

Taustaverkoston paljastuminen ei välttämättä käy nopeasti. Malkki arvioi, että seuraavien päivien ja viikkojen aikana asiasta saataneen lisää tietoa, mutta joskus iskujen tarkat taustat selviävät vasta pitkän ajan kuluttua.

Viimeaikaisista iskuista tiedetään ylipäätään vielä kovin vähän, Malkki muistuttaa. Hän huomauttaa, että Ranskan tuoreiden iskujen suhteen ei ole tullut julkisuuteen vahvistusta siitä, oliko tekijöillä tiivis yhteys jihadistiseen verkostoon kuten Isisiin.

Yhteyden vahvistuminen ei olisi Malkin mukaan yllättävää, koska esimerkiksi viimeviikkoisen Nizzan iskun kohde ja tekotapa istuvat hyvin siihen malliin, millaisia jihadistisia iskuja Euroopassa on viime vuosina tehty.

Toisaalta Charlie Hebdo -lehden pilakuviin liittyvä kuohunta voi inspiroida muitakin kuin jihadisteja.

– Pidän mahdollisena sitä, että jossain näistä Charlie Hebdon pilapiirrosten inspiroimissa teoissa voi olla kyse niin sanotusti tavallisemmasta viharikollisuudesta, joka ei välttämättä kytkeydy niin tiiviisti jihadistiseen ajatusmaailmaan.

Itävallassa on vahvoja jihadistisia verkostoja

Itävaltaa voi pitää hieman odottamattomana kohteena terrori-iskulle, koska maassa ei ole juurikaan tapahtunut iskuja. Malkki kuitenkin huomauttaa, että Itävallassa on ollut suhteellisen vahvoja jihadistisia verkostoja, joiden juuret kulkeutuvat osin 1990-luvun Jugoslavian sotaan.

– Itävallassa on ollut näiden entisen Jugoslavian alueella toimineiden verkostojen tukiverkostoja. Vaikka siellä ei ole tapahtunut iskuja, niin jihadistisilla verkostoilla on ollut vahvaa presenssiä.

Lisäksi Malkki sanoo, että Itävallasta on lähtenyt väkilukuun suhteutettuna merkittävä määrä ihmisiä vierastaistelijoiksi Syyriaan ja Irakiin.

Iskut ovat vähentyneet Euroopassa

Suojelupoliisista kerrotaan STT:lle, että tällä hetkellä ei nähdä tarvetta muuttaa Suomen uhka-arviota terrorismista. Viime viikolla julkistetussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa uhka-arvio pidettiin ennallaan. Neliportaisella asteikolla uhka on tasolla kaksi eli kohonnut.

Viime vuosina Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut ovat olleet huomattavasti pienempiä ja harvemmassa kuin huippuvuosina 2015 ja 2016, jolloin tapahtuivat suuret iskut Pariisissa ja Brysselissä.

Leena Malkki sanoo, että kyseisissä suurissa iskuissa oli operatiivinen kontakti Isisiin, eli iskut olivat selkeästi äärijärjestön suunnittelemia.

Tutkijat ovat arvioineet, että Isisin kyky järjestää iskuja Euroopassa on sittemmin heikentynyt, mutta kykyä inspiroida väkivaltaan sillä edelleen on.

Samaan aikaan turvallisuusviranomaiset ovat saaneet kirittyä kiinni aiemman takamatkan äärijärjestöihin, joten iskusuunnitelmien jäljittäminen on Malkin mukaan aiempaa tehokkaampaa.

– Iskujen määrän väheneminen on yhdistelmä näitä kahta asiaa. Viime aikoina olleet iskut ovat lähinnä olleet Isisin inspiroimia, Malkki sanoo.

Malkki huomauttaa, että yhden ihmisen tekemien iskujen ennaltaehkäiseminen on varsin vaikeaa, koska paljastumisen mahdollisuuksia on huomattavasti vähemmän kuin monimutkaisissa iskusuunnitelmissa, joihin liittyy useita tekijöitä tai vaikka räjähteiden tekemistä.

Euroopassa on kuitenkin onnistuttu estämään myös yhden ihmisen iskusuunnitelmia.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut