Suomi haluaa yhden EU:n suurista tekstiilien kierrätyslaitoksista – "Vaatteiden kierrätyksessä paras osaaminen kansainvälisesti on Suomessa"

Business Finlandin edustajan mukaan Suomessa toimii paljon yrityksiä, jotka ovat tekemisissä kierrätetyn tekstiilikuidun kanssa. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Suomi tavoittelee suurta tekstiilien kierrätyslaitosta eli hubia, jolla on EU:n virallinen status, kertoo Business Finlandin bio- ja kiertotalousohjelman päällikkö Marika Ollaranta.

Keskus sijoitettaisiin Paimioon Varsinais-Suomeen ja avattaisiin ensi kesäkuussa. EU haluaa alueelleen viisi vastaavaa hubia.

Ollarannan mukaan Suomessa toimii paljon yrityksiä, jotka ovat tekemisissä kierrätetyn tekstiilikuidun kanssa arvoketjun eri vaiheissa keräämisestä vaatteiden valmistukseen. Ne eivät myöskään ole pelkästään vaateyrityksiä, vaan kierrätettyä kuitua voidaan käyttää esimerkiksi huonekalu- ja rakennusteollisuudessa. Euroopassa myös autoteollisuus käyttää kierrätettyä tekstiilikuitua.

– Ihmiset kokevat hyväksi, että käytetyt vaatteet menevät jatkojalostukseen, Ollaranta arvioi STT:lle.

Tällä hetkellä 75 prosenttia tekstiileistä menee polttoon tai kaatopaikoille. Ollarannan mukaan tilannetta muuttaa se, että neitseellisen materiaalin käyttö alkaa tulla kalliimmaksi kuin kierrätysmateriaalin. Se voi avata mahdollisuuden siihen, että vaatealan yritykset alkaisivat maksaa kuluttajille jonkin summan saadakseen raaka-ainetta vaatteisiinsa.

Ollaranta kertoo, että vaateketju Hennes & Mauritzilla on jo kierrätysmateriaaleista valmistettu mallisto. Hänen mukaansa tämä on hyvä alku, mutta tekstiilien kierrättäminen on vasta laajentumisvaiheessa.

Verrattuna moniin muihin aloihin tekstiiliteollisuus on päässyt kierrättämisessä vähällä, Ollaranta arvioi. Puuvillan viljely vaatii paljon vettä ja tekstiilit sisältävät muovia, joka päätyy mikromuovina vesistöihin. Yksiin farkkuihin kuluu 20 000 litraa vettä.

– Ilmastonmuutos lisää kuivuutta, minkä vuoksi veden saanti tulee olemaan kriittistä, Ollaranta sanoo.

Myyjä saa rahaa kierrätettävien vaatteiden verkkokaupasta

Merkkivaatteiden verkkokauppa Emmyllä on toimituspisteitä ympäri Suomea. Kauppakeskuksissa ja tavarataloissa sijaitsevien keräyslaatikoiden lisäksi vaatteita voi toimittaa myyntiin Reiman ja Nanson myymälöiden kautta. Suurimpiin kaupunkeihin on laajentumassa kotinoutopalvelu.

– Haluamme tehdä myyjälle, jolla on laadukkaita, puhtaita ja ehjiä merkkivaatteita, myynnin mahdollisimman helpoksi, kertoo Emmyn toimitusjohtaja Petra Luntiala.

Myyjä saa rahat omalle pankkitililleen. Hän voi valita myös lahjakortin. Emmy ottaa provision asusteiden käsittelykustannuksista eli vaatteiden kuntoluokittelusta, kuvaamisesta, varastoinnista ja myynnistä.

– Teemme kaiken myyjän puolesta. Luntiala sanoo.

Vuonna 2015 perustettu Emmy on verkkokauppa, jolla on palveluksessaan 40 henkilöä. Liikevaihto oli viime vuonna 2,6 miljoonaa euroa. Luntiala arvioi, että tänä vuonna liikevaihto nousee reiluun kolmeen miljoonaan euroon. Valikoimassa on 85 000 erilaista merkkituotetta, vaatteita, kenkiä ja laukkuja naisille, miehille ja lapsille.

Noin 30 prosenttia myyntiin toimitetuista vaatteista ei kelpaa syystä tai toisesta myyntiin. Luntialan mukaan ne menevät pääosin hyväntekeväisyyteen.

Kierrätettyjä materiaaleja käyttävät yritykset hakeutuvat yhteistyöhön

Yrittäjä ja muotoilija Elina Korri kierrätysmateriaaleista vaatteita valmistavasta MEA sta kertoo, että hänen yrityksensä pääraaka-aineena on käytetyt farkut. Korri ompelee itse myyntiin menevät vaatteet.

– Saan niitä suoraan kuluttajilta, ja teen tamperelaisen Nextiilin kanssa yhteistyötä, Korri sanoo.

Nextiili kerää kuluttajilta käyttökuntoisia ja jatkojalostukseen meneviä tekstiilejä monille yrityksille. Alalla on Korrin mukaan jonkin verran yhteistyötä ja verkostoitumista. Myyntikanavia on kehitelty.

– Koetamme saada kovasti yhteistyötä lisää, Korri kertoo.

Sellutehtaissa tuotettavasta tekstiilikuidusta tulossa iso juttu

Business Finlandin Ollarannan mukaan Suomessa koetaan, että tekstiilien kierrätyksessä paras osaaminen kansainvälisesti on nimenomaan Suomessa.

Kierrätyksen ohella biopohjaisten materiaalien kehitys on pitkällä. Muun muassa Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalla on tavoitteena tuottaa puupohjaisia tekstiilikuituja. Metsä Fibressä on osakkaana japanilainen tekstiilijätti Itochu .

– Se tulee olemaan tosi iso juttu, Ollaranta arvioi.

Puukuituisten tekstiilien valmistaminen vaatii vettä murto-osan puuvillaan verrattuna. Maapinta-ala on pienempi ja puu sitoo hiiltä ilmakehästä.

Biopohjaisuus on tärkeätä myös tekstiilien käsittelyssä, jossa nykyisin käytetään erilaisia kemikaaleja.

Jos esimerkiksi farkkuja lähetetään kuuden viikon laivamatkalle Aasiasta Eurooppaan, ne pitää käsitellä homeenestoaineella. Suomessa pystytään valmistamaan täysin luonnonmukaisia homeenestoaineita, jotka tehdään selluteollisuuden sivuvirroista.

– Suomessa ei ole kysymys pelkästään kuiduista, vaan myös miten niitä pystytään käsittelemään luonnonmukaisesti, Ollaranta kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut