Azerbaidzhanin ja Armenian pitkä kiista Vuoristo-Karabahista ei pääty tiistain vastaisena yönä voimaan tulleeseen tulitaukoon. Sotatoimissa menestynyt Azerbaidzhan on kuitenkin nyt huomattavasti aiempaa paremmassa asemassa, ja Venäjä on entistä vahvemmin alueen tärkein ulkopuolinen vaikuttaja.
Venäjää voikin pitää Azerbaidzhanin ohella eräänlaisena sodan toisena voittajana, arvioi tutkijaesiupseeri Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Tulitaukosopimuksen mukaan Armenia luovuttaa Azerbaidzhanille hallussaan olleet alueet Vuoristo-Karabahin ulkopuolelta. Azerbaidzhan saa myös pitää valtaamansa alueet Vuoristo-Karabahissa, sekä tieyhteyden Armenian läpi muusta Azerbaidzhanista erillään olevalle Nahitshevanin alueelle.
Armenian pääkaupungissa Jerevanissa puhkesi heti levottomuuksia, kun pääministeri Nikol Pashinjan kertoi allekirjoittaneensa "kivuliaan" sopimuksen sodan päättämiseksi. Vaihtoehtoja ei tainnut olla.
Azerbaidzhanin pääkaupungissa Bakussa taas oli ilo ylimmillään, ja presidentti Ilham Alijev hehkutti vastustajan "antautuneen".
Varteenotettava venäläisjoukko
Pihlajamaan mukaan tulitauolla on ainakin lyhyellä tähtäimellä edellytyksiä onnistua paremmin kuin aiemmilla yrityksillä.
– Jos pitää paikkansa, että sinne on tulossa (Venäjältä) osia 31. ilmarynnäkköprikaatista, niin kyllä se on uskottava joukko. Rauhanturvaaminen ei ole välttämättä samanlaista kuin meidän mielikuvamme YK:n rauhanturvaamisesta, mutta vajaat 2 000 sotilasta pystyy ainakin valvomaan kontaktilinjan, Pihlajamaa arvioi.
Hänen mukaansa voittoisalla Azerbaidzhanilla tuskin on tarvetta uhmata tulitaukoa. Armenialaisten puolella taas on katkeruutta tappioista, mutta ei sotilaallista kykyä haastaa sopimusta, Pihlajamaa arvioi.
Venäjä on nähty perinteisesti Armenian liittolaisena, mutta nyt myös Azerbaidzhanilla on syytä olla tyytyväinen.
– Jos Venäjä olisi tähän tiukasti puuttunut, niin silloin Azerbaidzhanin edellytykset toimia olisivat olleet vähäisemmät. Nyt he saivat operoida aika rauhassa useita viikkoja, Pihlajamaa sanoo.
Armenian kannalta Venäjän johdolla syntynyt tulitauko saattoi puolestaan estää täydellisen tappion.
Vuoristo-Karabahin asema? Pakolaiset?
Azerit puhuivat alkuvaiheessa koko Vuoristo-Karabahin ”vapauttamisesta” ja menohaluja olisi Pihlajamaan mukaan saattanut olla enemmänkin. Toisaalta viikkojen kuluessa resurssit kuluivat, ja taistelujen jatkaminen olisi käynyt yhä hankalammaksi.
– Kyllä tämä heidän näkökulmastaan meni kuitenkin yläkanttiin, Pihlajamaa arvioi.
Venäjä taas pelasi muut ulkovallat pois omalta takapihaltaan, ehkä Turkkia lukuun ottamatta. Pihlajamaan mukaan on vaikea nähdä, että länsimailla olisi alueella jatkossa merkittävää roolia. Venäläisten rauhanturvaajien toimiajaksi sovittiin heti alkajaisiksi viisi vuotta.
– Venäjä on alueella juuri nyt aika määräävä toimija, mitä korostaa myös se, että Venäjä pystyy aika nopeasti toimeenpanemaan tällaisen rauhanturvaoperaation. Jos länsi lähtisi samaa tekemään, niin se olisi paremminkin viikkojen kun päivien asia, Pihlajamaa sanoo.
Pihlajamaan mukaan epävarmuutta tulevaisuuden osalta liittyy moniin kysymyksiin, joihin solmittu tulitauko ei vastaa. Millainen on Vuoristo-Karabahin tuleva asema? Saavatko asukkaat jäädä Azerbaidzhanille luovutettaville armenialaisalueille vai joutuvatko he pakolaisiksi?
----
Lähteenä myös AFP