Kokoomus haluaa oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan kiinnittää huomiota koulupolun alkuun – "Kannettu oppilas ei luokassa pysy"

Kokoomuksen mielestä koulupolun alkupäähän pitää kiinnittää huomiota, koska joka kahdeksas nuori päättää peruskoulun ilman riittäviä perustaitoja lukemisessa, kirjoittamisessa tai laskemisessa. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Kokoomus haluaa hallituksen esittämän oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan kiinnittää huomiota koulupolun alkupäähän. Hallituksen tavoin kokoomus haluaa 2020-luvun Suomessa kaikille nuorille vähintään toisen asteen tutkinnon, mutta tavoitteen saavuttamiseksi puolue esittää toisia keinoja.

Kokoomuksen mukaan Suomessa olisi muun muassa nostettava varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, mikä parantaisi koululaisten oppimisvalmiuksia myöhemmällä koulu-uralla. Suomessa joka viides 3–5-vuotias on varhaiskasvatuksen ulkopuolella, mikä on selvästi korkeampi luku kuin muissa Pohjoismaissa.

Kokoomus haluaa Suomeen myös kaksivuotisen esiopetuksen.

– Taloustieteilijät ovat tuoneet tutkittua tietoa siitä, että varhainen puuttuminen ja varhainen tuki, joilla rakennetaan kivijalka koulupolulle, tapahtuvat nimenomaan varhaiskasvatuksessa, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko sanoi kokoomuksen tiedotustilaisuudessa.

Risikon mukaan koulupolun alkupäähän pitää kiinnittää huomiota myös siksi, että noin joka kahdeksas nuori päättää peruskoulun ilman riittäviä perustaitoja lukemisessa, kirjoittamisessa tai laskemisessa. Peruskouluun kokoomus haluaa perustaitotakuun.

– Me haluamme, että kaikkien osaaminen varmistuu ja että kukaan ei valmistu peruskoulusta ilman perustaitoja, Risikko sanoi.

– On selvää, että jos valmistut ilman perustaitoja, et millään pysy kärryillä toisella asteella.

Kytkös sisäiseen turvallisuuteen

Risikko muistutti, että koulutuspolitiikka on kytköksissä myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen, sillä koulutuksen avulla voidaan torjua syrjäytymistä. Noin 15 prosenttia kustakin ikäluokasta jää nykyisellään ilman toisen asteen tutkintoa, ja tästä ryhmästä Risikko on huolissaan.

– Syrjäytyminen on yksi sisäisen turvallisuuden suuri haaste Suomessa, Risikko painotti.

Risikon mielestä hallituksen esittämä oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole oikea keino toisen asteen tutkintojen lisäämiseen, sillä keskeistä asiassa on opiskelijoiden oma motivaatio.

– Kannettu oppilas ei luokassa pysy. Pakko ei ole oikea keino saavuttaa motivaatiota, Risikko summasi.

Kokoomus lisäisi koulutusrahoja

Kokoomus olisi toisen asteen tutkintojen lisäämiseksi valmis selvästi suurempiin taloudellisiin panostuksiin kun nykyinen hallitus. Kokoomus tekisi pysyviä tasokorotuksia tavoitteen saavuttamiseksi ensi vuonna reilun 200 miljoonan euron edestä, ja tasokorotukset kasvaisivat lähes 350 miljoonaan vuonna 2024. Hallituksen tasokorotukset vuonna 2024 jäisivät alle puoleen tästä.

– Meille sivistys on painopistealue, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi.

Hänen mukaansa tämä näkyy myös kokoomuksen kahden viikon päästä esiteltävässä vaihtoehtobudjetissa, jossa puolue esittää tuntuvia lisäyksiä sivistykseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Tästä huolimatta vaihtoehtobudjetin alijäämä jää Mykkäsen mukaan hallituksen budjettia pienemmäksi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut