EU:n oikeusvaltiokiista on ratkaistu – monivuotinen budjetti ja elpymispaketti pääsevät etenemään

Oikeusvaltiokiistan ratkaisua voi pitää saavutuksena EU-puheenjohtajamaa Saksalle ja liittokansleri Angela Merkelille. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

EU-maiden johtajien huippukokouksessa on saavutettu ratkaisu unionia hiertäneeseen oikeusvaltiokiistaan. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoo Twitterissä , että EU:n monivuotisesta budjetista ja 750 miljardin euron elpymispaketista saavutettiin sopu huippukokouksessa.

Aiemmin Puola ja Unkari estivät rahapaketin etenemisen, koska ne vastustivat oikeusvaltiomekanismia. Ratkaisuksi tilanteeseen johtajat hyväksyivät päätelmät, jotka selvensivät, miten kiistan kohteena ollutta mekanismia käytetään.

Päätelmät perustuvat neuvotteluihin, joita puheenjohtajamaa Saksa kävi Puolan ja Unkarin kanssa. EU-lähteestä kerrotaan, että päätelmäluonnokseen ei tehty muutoksia huippukokouksessa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi ennen kokousta olevan hyvä, ettei kompromissin yhteydessä avattu uudelleen jo aiemmin neuvoteltua asetustekstiä oikeusvaltiomekanismista.

– Suomelle on ehdoton lähtökohta, että tähän itse asetustekstiin ei voi tulla muutoksia. Me pidämme kiinni parlamentin kanssa neuvotellusta yhteisestä sopimuksesta, Marin sanoi vastatessaan suomalaistoimittajien kysymyksiin puhelimitse ennen huippukokouksen alkua.

Marin ei usko pitkään viivästykseen

Oikeusvaltiomekanismi sitoo EU:n rahankäytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Näin pyritään estämään EU-tukien väärinkäyttöä nykyistä paremmin.

Oikeusvaltiokiistan ratkaisua voi pitää saavutuksena EU-puheenjohtajamaa Saksalle ja liittokansleri Angela Merkelille.

Unkari ja Puola ovat kuitenkin halunneet, että EU-tuomioistuin tekisi vielä arvion oikeusvaltiomekanismista. Julkisuudessa on esitetty arveluita, että tämä voisi viivästyttää mekanismin soveltamista jopa parilla vuodella.

Marin ei vahvista arvioita näin pitkästä odotuksesta.

– Itse lähtisin kyllä siitä, että puhuisimme kuukausista, emme vuosista, Marin kommentoi.

Edessä vaikeat ilmastokeskustelut

Budjettiumpisolmun avaamista pidettiin olennaisena myös sen kannalta, että EU-maat pystyisivät sopimaan vuoden 2030 ilmastotavoitteen kiristämisestä.

Kiristyvään päästövähennystavoitteeseen sitoutuminen voisi olla osalle jäsenmaista hankalaa, jos rahoitusohjelmien etenemisestä ei ole varmuutta.

Tavoitteena on kiristää EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon. Nykyinen tavoite on 40 prosenttia.

Marin ei kommentoinut ilmastotavoitteen saavuttamiseen liittyviä yksityiskohtia kovin tarkkaan ennen kokousta, sillä hänen mukaansa jo pelkkä tavoitteen kiristäminen on vaikea neuvottelukysymys. Hän odotti asiasta hankalia ja pitkiä keskusteluja.

– Toivon mukaan myös ratkaisuja saamme aikaiseksi.

Marinin mukaan Suomi katsoo, että ilmastotavoite tulisi saavuttaa ensisijaisesti päästöjä vähentämällä. Päästökaupan laajentamiseen Suomi suhtautuu avoimesti ainakin tietyiltä osin.

Neuvottelumandaattiin ei odoteta muutoksia

Kokouksen alla ei ollut vielä varmuutta siitä, miten syvällisesti johtajat käsittelevät Britannian kanssa käytäviä kauppaneuvotteluja. Huippukokouksessa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin on tarkoitus käydä läpi neuvottelutilannetta.

Odotettavissa ei kuitenkaan ole, että johtajat tekisivät muutoksia EU:n neuvottelumandaattiin.

Pääministeri Marin arvioi, että asiasta ei käydä laajempaa keskustelua, koska neuvottelut ovat edelleen käynnissä. Hän toivoo, että kauppasopimuksen saavuttaminen olisi vielä mahdollista.

EU:n ja Britannian väliset neuvottelut ovat olleet pattitilanteessa, koska osapuolet eivät ole kyenneet ratkomaan keskeisiä kiistakysymyksiä. Britannian Boris Johnson ja EU-komission von der Leyen päättivät eilen illalliskokouksessaan, että uusi takaraja neuvottelujen päättämiselle tai jatkamiselle on sunnuntaina.

Turkki-suhde jälleen tapetilla

Huippukokouksessaan johtajien on myös tarkoitus keskustella muun muassa koronapandemiasta, terrorismin torjunnasta sekä EU:n suhteista Turkkiin ja Yhdysvaltoihin.

Turkin toimet itäisellä Välimerellä ovat huolettaneet EU-maista erityisesti Kreikkaa ja Kyprosta. Kreikan mukaan Turkki on etsinyt kaasua Kreikalle kuuluvilta vesialueilta. Huippukokouksia johtava Michel on aiemmin sanonut haluavansa lopun Välimeren kissa ja hiiri -leikille.

Marin totesi, että Turkin on lopetettava epävakauttavat toimet Välimerellä.

Huippukokous jatkuu huomiseen, ja eurohuippukokouksen puitteissa käsitellään muun muassa pankkiunionin sekä pääomamarkkinaunionin syventämistä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut