Ruotsin valtiopäivät hyväksyi suunnitelman varustautumisesta – tavoitteena selvitä kolme kuukautta omin voimin

Gotlannin rannikon tuntumassa kaksi Ruotsin ilmavoimien Jas-37-konetta lensi Ruotsin laivaston korvetin yllä elokuussa. /AFP Handout/AFP / LEHTIKUVA

STT–TT

Ruotsissa valtiopäivät hyväksyi tiistaina suunnitelman maanpuolustuksen kehittämiseksi. Puolustuspäätös koskee vuosia 2021–25, mutta sen on tarkoitus luoda pohjaa uudelle ja vahvemmalle sodanajan organisaatiolle vuoteen 2030 mennessä.

Esitys hyväksyttiin hallituspuolueiden sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen sekä opposition keskustapuolueen ja liberaalien tuella. Myös kokoomus ja kristillisdemokraatit kannattavat puolustuksen vahvistamista, mutta niiden mukaan suunnitelmien toteuttamiseen ei ole varattu tarpeeksi rahaa.

Puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan kyseessä on suurin satsaus puolustukseen sitten 1950-luvun. Varustautumisen toteuttamisesta ei kuitenkaan tule helppoa.

– Sotilaallisen kyvyn rakentaminen vie aikaa, Hultqvist totesi keskustelussa.

Puolustusmäärärahojen riittävyyttä tarkastellaan uudestaan jo vuonna 2022. Lisää rahaa tarvittaneen vuosikymmenen puolivälin jälkeen, mutta siltä osin asiaa käsitellään vasta seuraavassa vuosien 2026–30 puolustuspäätöksessä.

Puolustuskyvyn vahvistamisen tavoitteena on se, että Ruotsi selviäisi omin voimin kolme kuukautta kriisissä tai sodassa, ennen kuin maahan saadaan apua ulkomailta. Hultqvist ei halunnut tarkentaa aikataulua, milloin tällainen kyky on saavutettu.

Enemmistö Nato-option puolesta

Tiistaina hyväksytyn päätöksen mukaan puolustusmäärärahat nousevat 29 miljardia kruunua (2,8 miljardia euroa) liki 90 miljardiin kruunuun vuoteen 2025 mennessä. Vuosittain koulutettavien asevelvollisten määrä on tarkoitus tuplata samassa ajassa 8 000:een.

Ruotsin puolustusvoimien sodanajan kokonaisvahvuudeksi tavoitellaan 90 000:ta henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Luku pitää sisällään siviilityöntekijät ja Hemvärnet-kodinturvajoukot.

Asevoimien kehityksen pääpaino on maavoimissa, joka saa uusia prikaateja ja lisää tykistöaseistusta niiden tueksi.

Merivoimille on luvassa viides sukellusvene. Ilmavoimat lentää suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa 80–100:lla Gripen-hävittäjällä, joista uusien E-mallin koneiden lisäksi jatketaan vanhempien C/D-versioiden käyttöä.

Valtiopäivät hyväksyi tiistaina myös päätöksen, jossa hallitusta kehotetaan kirjaamaan niin kutsuttu Nato-optio eli mahdollisuus hakea sotilasliiton jäsenyyttä osaksi Ruotsin turvallisuuspoliittista linjaa. Suomessa vastaava linjaus on ollut osa virallista linjaa jo vuosikausia.

– En näe tätä valtavana muutoksena sikäli, että vaikka asiaa ei ole kirjattu, niin käsittääkseni Ruotsilla on ollut aiemminkin halutessaan mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi MTS:n seminaarissa Helsingissä.

Hänen mukaansa on Ruotsin ja Suomen oma asia, mitä ne kirjaavat Natosta, eikä asia ole osa maiden puolustusyhteistyötä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut