EU:n uuden budjettikauden maatalouspolitiikka sisältää uusia ympäristövelvoitteita – ja mahdollisuuksia myös luistaa niistä

Monet EU:n jäsenmaat ovat toivoneet enemmän valtuuksia päättää itse maataloustukien jaosta. AFP / LEHTIKUVA

Elina Korkee / STT

Koronavuonna rakennettu EU:n talouden elpymispaketti tuo rahoitusta muun muassa sellaisille hankkeille, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. Samaan aikaan Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka on muuttumassa huomattavasti hitaammin.

– Kyllä nytkin politiikka pikkuisen nytkähtää ilmasto- ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Sitä taustaa vasten, mitä poliitikot juhlapuheissa puhuvat, muutos jää kuitenkin aika vaatimattomaksi, sanoo tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta.

EU-komission esitys uuden rahoituskehyskauden yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (CAP eli Common Agricultural Policy) sisältää aiempaa enemmän ympäristöpainotuksia. Se, miten tavoitteissa edistymistä mitataan, jää Niemen mukaan kuitenkin osin epäselväksi.

Monet EU:n jäsenmaat ovat toivoneet enemmän valtuuksia päättää itse maataloustukien jaosta, ja tähän suuntaan ollaan myös menossa. Niemen mukaan vapaus tuo mahdollisuuksia, mutta myös riskejä.

– On vaara, että osa jäsenmaista haluaa mennä juuri ja juuri riman yli ja selvitä vähäisillä muutoksilla, Niemin sanoo.

Luonnon monimuotoisuus ja vesien suojeleminen lannoitteiden haitoilta ovat kuuluneet EU:n maatalouspolitiikan tavoitteisiin jo aiemmin. Ilmastonmuutoksen torjunta taas on tullut mukaan vasta 2013, Niemen mukaan varsin vähäisellä painolla.

– Jos tällä kaudella ei päästä vauhtiin, se voi tarkoittaa että myöhemmin joudutaan tekemään nopeasti isompia muutoksia.

Luke ja Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT julkaisivat joulukuun alussa raportin , jossa EU:n maatalouspolitiikkaa arvostellaan jäykäksi ja hitaaksi muutoksille. Maataloustukiin liittyy runsaasti erilaisia saavutettuja etuja, joista on vaikea luopua, raportissa todetaan. Niemi on yksi raportin kirjoittajista.

Tanska on jo edelläkävijä

Suomen luomuviljelijöiden edunvalvontajärjestön Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri haluaisi myös nähdä päättäväisempää toimintaa ja läpinäkyvämpää valmistelua.

– Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen on vesittynyt, hän sanoo.

Rännäri edustaa maatalouden vähemmistöä: Suomessa alle 15 prosenttia viljelymaasta on luomuviljelyssä. Koko EU:ssa luomuviljelyn osuus on keskimäärin alle kahdeksan prosenttia.

EU-komission Pellolta pöytään -strategiassa ja biodiversiteettistrategiassa tavoitteena on kasvattaa EU:n luomupeltopinta-ala 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ei kuitenkaan ole tulossa velvoittavana osaksi CAP-maatalouspolitiikkaa, lähinnä EU-parlamentin ja ministerineuvoston vaatimuksesta.

– Vielä ei ole valtionhallinnossa päätetty, mikä olisi Suomen tavoite. Luomuliitto on ollut sitä mieltä, että Suomen tavoitteena pitäisi olla 30 prosenttia, Rännäri sanoo.

– Esimerkiksi Tanska on jo pitkään pyrkinyt luomutuotannon edelläkävijämaaksi. Se on tosi järkevä tavoite. Myös meillä täällä pohjoisessa olisi hienot edellytykset – mutta siihen tarvitaan vientiä, hän jatkaa.

Ruotsi on jo asettanut tavoitteekseen, että vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia viljelypinta-alasta olisi luomuviljeltyä. Sen sijaan esimerkiksi Hollannissa luomuviljelyä ei juurikaan tueta eikä sitä ole paljon.

"Kestävän ruuantuotannon veturi"

Rännäri painottaa, että luomuviljelyksen edistäminen on yksi tapa ohjata koko maataloutta luonnon ja ympäristön kannalta kestävään suuntaan.

– Luomu on tunnustettu kestävän ruuantuotannon veturiksi. Luomuviljelijät kehittävät uusia toimintatapoja, jotka valuvat pikkuhiljaa tavallisenkin maatalouden puolelle.

Myönteistä on Rännärin mukaan se, että EU-komission esitys velvoittaisi muun muassa käyttämään vähintään 20 prosenttia maataloustuesta uusiin viljelijälle vapaaehtoisiin ekojärjestelmiin.

– Ekojärjestelmä on uusi työkalu, jolla voidaan palkita tuottajaa ympäristötoimenpiteistä. Raamit antavat paljon mahdollisuuksia suunnitella hyvä ympäristötoimiin kannustava tukijärjestelmä – mutta jos mennään siitä, missä aita on matalin, niin pystytään suunnittelemaan tukia joilla ei ole vaikutusta, sanoo Rännäri.

Kahden vuoden siirtymäkausi

Vuodenvaihteessa alkavan EU:n uuden seitsenvuotisen rahoituskehyskauden maataloustukimalli ei ole vielä valmis. Vuodet 2021–2022 mennään vanhalla tukijärjestelmällä, mutta uuden budjetin rahoituksella.

Uuden budjettikauden maataloustuki on tässä vaiheessa EU-komission ehdotus, johon sekä Euroopan parlamentti että jäsenmaiden maatalousministereistä koostuva ministerineuvosto ovat tehneet omat muutosesityksensä. Niin sanottujen trilogineuvottelujen näiden kolmen osapuolen välillä odotetaan kestävän vielä muutamia kuukausia.

– Tavoitteena on päästä sopuun toukokuussa, kertoo maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Hän johtaa ministeriön EU-koordinaation ja kansainvälisten asioiden yksikköä.

Valosen mukaan pyrkimys lisätä jäsenmaiden vapautta EU:n maataloustukien käytössä ei välttämättä johda siihen, että ympäristötavoitteet otetaan huonommin huomioon.

– Kansallinen päätäntävalta ei välttämättä heikennä kunnianhimon tasoa, vaan toimenpiteet voidaan saada paremmin kunkin jäsenmaan oloihin sopiviksi. Mitä paremmin jäsenmaiden oloihin räätälöity tukijärjestelmä, sitä helpompi viljelijöiden on ottaa se käyttöön, Valonen sanoo.

"Nuoria tarvitaan alalle"

Kukin jäsenmaa tekee maataloustuesta strategiasuunnitelman, jonka EU-komissio hyväksyy – tai ainakin periaatteessa voi myös hylätä tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Komission tehtäviin kuuluu myös seurata suunnitelmien toteutusta vuosittain.

Valosen mukaan esimerkiksi tuotannosta irrotettu perustuki sekä kohdennetut tuet tiettyjen kasvien tai eläinten tuotannolle todennäköisesti jatkuvat Suomessa nykyisellään. Myös ympäristö- ja ilmastokorvausjärjestelmä jatkuu, mutta yksittäisiin ehtoihin voi tulla muutoksia.

Yksi EU:n maatalouspolitiikan tavoitteista on lisätä alle 40-vuotiaiden viljelijöiden osuutta. Valosen mukaan tämä on Suomessa hyvin tarpeellista.

– Sukupolvenvaihdosten edistäminen on ehdottomasti esillä. Nuoria tarvitaan alalle, hän sanoo.

Tuki luomuviljelylle tulee Valosen mukaan hieman kasvamaan.

– Onko Suomen tavoite juuri 25 prosenttia (viljelypinta-alasta), siinä pitää olla vähän varovaisempi.

Vastoin aiempia odotuksia Suomi on uudella budjettikaudella saamassa noin kuusi prosenttia enemmän EU:n maataloustukia kuin päättyvällä kaudella, kun mukaan lasketaan elvytyspaketin lisärahoitus maaseudun kehittämiseen vuosina 2021–22. Lisäksi Suomi sai EU:n jäsenyysneuvotteluissa oikeuden maksaa EU-tukien lisäksi kansallisia maataloustukia. Valosen mukaan niillä on täydennetty EU-tukia.

Suomalaisen maataloustuen tulevaa sisältöä on pohdittu maa- ja metsätalousministeriössä vuosina 2019 ja 2020.

– Ensi keväänä luulisin, että raakaluonnos on valmis, Valonen sanoo.

Tämän jälkeen maataloustukisuunnitelma jatkaa lausuntokierrokselle. Vuoden 2021 loppupuolella se viimeistellään ministeriössä. Alkuvuonna 2022 se on määrä viedä EU-komissiolle.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut