Talous on elpymässä, mutta suuren inflaation ei uskota vieläkään palaavan – taloustieteen professorin mukaan velkaantuneet maat haluavat matalia korkoja

Inflaation eli kuluttajahintojen nousun vaikutuksen voi koronakriisin jälkeen luultavasti nähdä muun muassa bensapumpuilla. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Koronakriisin runteleman talouden ennustetaan seuraavaksi lähtevän nousu-uralle, mutta tämä ei ainakaan vielä johda inflaation suoranaiseen kiihtymiseen.

Näin uskovat STT:n haastattelemat taloustieteen professori Jouko Vilmunen Turun yliopistosta ja Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kuoppamäki arvioi, että ensi vuonna inflaatio nousee jonkin verran, mutta kyse on hänen mukaansa terveestä ilmiöstä. Päätyneenä syksynä inflaatio Suomessa on ollut noin 0,2 prosenttia kuukaudessa.

– Inflaatio on merkki siitä, että talous elpyy, Kuoppamäki sanoo.

Kuluttajille näkyvät esimerkiksi polttoaineiden ja pakettimatkojen hintojen nousu, hän arvioi. Raakaöljyn hinta on noussut kevään ja kesän pohjalukemista noin 50 euroon barrelilta. Epidemian oletettu väistyminen puolestaan lisää matkailun kysyntää ja nostaa siten hintoja.

Myös Vilmunen allekirjoittaa yleisen arvion, jonka mukaan kuluttajilla on patoutunutta kysyntää, joka purkaantuu kulutukseksi yhteiskunnan avautuessa. Hän kuitenkin arvioi kysyntäpyrähdyksen jäävän lyhytaikaiseksi.

– Uskon, että kulutuskäyttäytymiseen jää pysyvä piirre, jossa ihmiset alkavat ymmärtää, että isot globaalit häiriöt ovat mahdollisia. Tästä seuraa, että varovainen käyttäytyminen ja säästäminen yleistyvät, Vilmunen sanoo.

Kumpikaan ei usko, että inflaatio sen pahemmin Suomessa kuin Euroopassa tavoittaisi kahden prosentin tasoa lähivuosina. Euroopan keskuspankin tavoitteena pitkällä aikavälillä on ollut noin kahden prosentin inflaatio.

Velkaantuneet valtiot toivovat matalia korkoja

Inflaatiolla tarkoitetaan hintojen nousuja ja rahan arvon alenemista.

Jossain määrin lähellä entistä pysyttelevä hintataso hemmottelee kuluttajaa, Kuoppamäki sanoo. Tulot säilyttävät ostovoimansa, eivätkä hinnat karkaa käsistä myöskään koronakriisissä lomautetuille tai irtisanotuille.

Inflaatio ei ole kaikissa tapauksissa yksiselitteisen huono asia. Korkea inflaatio sinänsä syö velan reaaliarvoa, mutta todennäköisesti nostaa myös korkoja. Mahdollinen palkkojen nousu korvaa osaltaan nousseita velanhoitomenoja.

– Jos inflaatio pysyy matalana, niin velan reaaliarvo on korkea, mikä rassaa kotitalouksia ja yrityksiä. Jos hintataso ei nouse, velan reaaliarvo pysyy paikallaan tai saattaa jopa nousta, ja se on kulutuksesta pois, Vilmunen sanoo.

Liian matala korkotaso on hänen mukaansa myös talouden tasapainottumisen este. Professorin mukaan onkin kiinnostavaa seurata, millaista talouspolitiikkaa EU:ssa tullaan harjoittamaan koronakriisin jälkeen.

Vilmunen arvioi, että poliitikoilla on suuri kiusaus painostaa keskuspankkia pitämään ohjauskorkonsa matalalla. Jos korot lähtisivät laukalle, se olisi huono uutinen koronakriisissä miljarditolkulla velkaantuneille valtioille.

– Uskon, että rahapolitiikasta tulee finanssipolitiikan jatketta. Valtioiden puolelta toivotaan, että korot eivät lähtisi kovinkaan paljon nousuun.

Kunnon inflaatio kaipaisi laukkaavaa kysyntää

Inflaation ja korkotason reipasta nousua Euroopassa on odotettu jo vuosia. Vilmunen kertoo, että makrotalouden perinteiset opit eivät ole pystyneet selittämään, mistä pitkään jatkunut matalan inflaation aika johtuu.

Perinteisesti laskevan työttömyyden ja inflaation välillä on nähty yhteys, samoin liikakysynnän ja inflaation kesken.

Vaikka koronakriisiin jälkeen elpyvä työllisyys ja kysyntä saisivat hintojen nousuun piikin, Vilmunen ei usko piikin jäävän pitkäkestoiseksi tai inflaation suoranaisesti kiihtyvän. Rahoitusmarkkinoilla ei hänen mukaansa näy tähän edellytyksiä.

– Kunnon inflaatio edellyttää, että kysyntä lähtisi laukkaamaan, mutta investointi-ilmapiiri on mahdottoman epävarma ja kulutuskysyntä on hyvin vaimeaa. Investointi-ilmapiiri on ollut erittäin epäedullinen Suomelle vuoden 2008 jälkeen, Vilmunen sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut