Koronarokotusten verkkainen alku on tuskastuttanut ympäri Eurooppaa

87-vuotiaan Jacques Vanhoutten mielessä Ranskan rokottamisjärjestelyt herättävät paljon kysymyksiä. Heta Hassinen / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Viime päivien eurooppalaisen rokotekeskustelun voisi tiivistää toteamukseen siitä, että ruoho vaikuttaa aina olevan vihreämpää aidan toisella puolen. Monessa EU-maassa on käyty kiivasta debattia, miksi koronarokotukset ovat lähteneet kankeasti käyntiin, onko valittu strategia ollut oikea ja onko naapurissa asia hoidettu kenties paremmin.

Paljon kritiikkiä on kohdistunut Euroopan komissioon, jonka johdolla yhteishankinnat koronarokotteista on tehty.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on vastannut arvosteluun lähinnä todeten, että EU on valinnut oikean strategian kokoamalla rokotevalikoimaansa eri valmistajien rokotteita. Kun hankintasopimuksia neuvoteltiin viime vuonna, tiedossa ei ollut, mikä rokote valmistuisi nopeimmin.

Perjantaina komissio ilmoitti tuplaavansa tilauksen Biontechin ja Pfizerin rokotteesta, joka oli ensimmäinen myyntiluvan saanut koronarokote EU:ssa.

EU on hyväksynyt myös Modernan rokotteen. Euroopan lääkevirasto on arvioinut, että AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä koronarokote saatetaan hyväksyä vielä tämän kuun aikana.

Yhteensä EU on tilannut jäsenmailleen 2,3 miljardia rokoteannosta, jotka tulevat kuudelta eri valmistajalta. Hankintasopimusten yksityiskohdat eivät ole julkisia, mikä on osaltaan tuonut hämmennystä julkiseen keskusteluun.

Komissio väistellyt kysymystä Saksan sooloilusta

Oma haaransa rokotekeskustelussa on koskenut Saksan toimia, sillä maa on hankkinut 30 miljoonaa lisäannosta suoraan Biontechiltä ja Pfizerilta sekä 20 miljoonaa Curevacilta . Uutistoimisto AFP:n mukaan Saksa myös neuvottelee lisäannoksista Modernan kanssa.

Von der Leyen korosti perjantaina, että EU:n yhteishankintasopimukset sitovat kaikkia eikä jäsenmaille ole sallittu rinnakkaisia neuvotteluja.

Myöhemmin perjantaina komission tiedottaja Eric Mamer väisteli päivittäisessä tiedotustilaisuudessa kysymyksiä siitä, rikkooko Saksa komission yhteishankintasopimuksia.

Saksa on edennyt rokotuksissa muihin EU-maihin verrattuna melko joutuisasti, mutta maassa on silti tuskastuttu hitauteen ja syyttävä sormi on osoittanut EU-komissioon.

Rokotusten alun hitauteen ovat vaikuttaneet rokotteiden kuljetus- ja säilytysjärjestelyt sekä pullonkaulat valmistajan tuotannossa. Esimerkiksi Suomi sai vuodenvaihteessa odotuksia vähemmän annoksia Biontechiltä ja Pfizerilta.

Pullonkaulana myös epäluulot

Ranskassa rokottaminen sai kankean alun. Viime viikon alussa maan johto kohtasi kritiikkiä, kun selvisi, että Ranska oli saanut ensimmäisinä päivinä rokotettua vain joitain satoja ihmisiä, kun samassa ajassa Saksa oli rokottanut noin 200 000 ihmistä.

Sittemmin Ranska on kiristänyt tahtiaan.

Alun hitautta perusteltiin sillä, että Biontechin ja Pfizerin rokotteen vaatimat erittäin kylmät kuljetus- ja säilytysjärjestelyt hankaloittivat etenemistä. Ranska on aloittanut rokottamisen iäkkäistä ihmisistä, joten hitaus selittyi osin myös sillä, että suostumuksia rokottamiseen on ollut vaikeaa saada.

Toisaalta Ranskassa on tunnetusti paljon epäluuloja rokotteita kohtaan. Maailman talousfoorumin ja Ipsos Global Advisorin tekemän kyselyn mukaan ranskalaisista vain 40 prosenttia haluaa ottaa koronarokotteen, kun taas Britanniassa vastaava luku on 77 prosenttia.

Ranskalainen pitää rokotusta henkilökohtaisena valintana

Pohjois-Ranskassa Lillen kaupungin keskustassa loppiaisaattona vastaan tulleet ihmiset pitivät rokotteen ottamista ennen kaikkea henkilökohtaisena valintana. STT:n haastattelemat paikalliset eivät suoralta kädeltä osanneet esittää parannusehdotuksia maan rokotestrategiaan.

Esimerkiksi Fanny Debruyne arveli, että rokottamista hidastanee ranskalaisten epäluuloinen suhtautuminen.

– Ehkä moni pelkää rokotetta jopa enemmän kuin itse virusta, Debruyne sanoi.

Hän kertoi, ettei itsekään ole täysin luottavainen koronarokotetta kohtaan, koska ensimmäiset rokotteet on kehitetty niin nopealla aikataululla. Hän ei suunnittele ottavansa rokotetta.

– Olen melko nuori vielä, nelikymppinen, joten näen, että riski on minulle näin pienempi. Jos olisin yli 70-vuotias, ajattelisin asiasta varmasti toisin.

Anna Vandamme arvioi niin ikään, että moni on peloissaan epävarman ja hämmentävän tilanteen keskellä.

– Minä nyt olen jo ottanut rokotteen, kukin tehköön niin kuin tahtoo, Vandamme totesi lyhyesti.

87-vuotiaan Jacques Vanhoutten mielessä Ranskan rokottamisjärjestelyt herättävät paljon kysymyksiä.

Hän kertoo sairastaneensa koronaviruksen aiheuttaman taudin kolme kuukautta sitten eikä ole saanut tietoa siitä, saako hän silti ottaa rokotteen vai katsooko ranskalainen terveydenhuolto, että taudin sairastaminen tarjoaa riittävän immuniteetin.

– Se on kysymys, joka minulla on mielessä, eikä radiossa ole puhuttu siitä, Vanhoutte sanoi.

– Menen rokotettavaksi niin pian kuin voin.

Valonpilkahduksia Tanskassa

Hyviäkin uutisia rokotusten etenemisestä on kantautunut. Tanskan aluehallinnoista kerrottiin perjantaina, että kaikki halukkaat hoivakotien asukkaat olivat saaneet ensimmäisen annoksen rokotteesta. Yhteensä Tanskassa oli perjantaihin mennessä rokotettu 1,75 prosenttia väestöstä, eli noin 102 000 ihmistä.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi perjantaina, että suomalaisille oli annettu lähes 20 000 annosta koronarokotetta.

Ruotsissa puolestaan on käyty keskustelua rokottamisjärjestyksestä. Kritiikkiä herätti, että alun perin ensimmäiseen rokotusryhmään ei ollut laskettu mukaan esimerkiksi teho-osastoilla työskentelevää hoitohenkilökuntaa. Sittemmin hoitohenkilökunta nostettiin mukaan ensimmäiseen prioriteettiryhmään.

Ruotsin terveysviranomainen arvioi perjantaina, että tarkempia tietoja rokotusten etenemisestä julkistettaneen aikaisintaan nyt alkavalla viikolla.

EU-maiden hitaimmaksi rokotusten aloittamisessa on jäänyt kuitenkin Hollanti, joka sai rokotukset käyntiin vasta loppiaisena.

Ehkä tyytymättömyyden takana on kärsimättömyys

Kaikkiaan rokotekeskustelu Euroopassa on ollut varsin vellovaa ja monitahoista. EU-puheenjohtajamaana aloittaneen Portugalin pääministeri Antonio Costa arvioi, että taustalla on kiihkeä halu päästä eroon pandemiasta mahdollisimman nopeasti.

– Kaikki ovat väsyneitä tähän pandemiaan ja kaikki odottavat kärsimättöminä, että covid-19 olisi vain näky peruutuspeilissä, Costa sanoi torstaina puhuessaan medialle.

Lääkkeeksi kärsimättömyyteen hän tarjoili jo saavutettujen etappien huomioimista.

Costa muistutti, että uuden rokotteen kehittäminen ennätysaikataulussa on ollut maailmanlaajuinen ponnistus ja että tuotantolaitokset ovat valmiita valmistamaan miljoonia rokoteannoksia. Siitä huolimatta kaikkia rokoteannoksia ei pystytä tuottamaan yhdessä yössä, koska valmistusprosessien turvallisuudesta on pidettävä kiinni.

Erot rokotustahdissa hän selitti sillä, että jäsenmaat ovat tehneet strategisia valintoja sen suhteen, mistä ihmisryhmistä rokottaminen on aloitettu.

– Olennaista on, että EU on mahdollistanut rokottamisen kaikille jäsenmaille, suurille ja pienille, rikkaille ja vähemmän rikkaille, Costa huomautti.

-----

Lähteinä myös: AFP, Ritzau, TT.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut