Ruotsin koronakuolemia saattaa olla oletettua vähemmän

Matkustajia Tukholman metrossa. AFP / LEHTIKUVA

STT–TT

Ruotsin kansanterveysviranomaisen mukaan maassa on rekisteröity tähän mennessä yhteensä 9 834 koronavirustartuntaan liitettyä kuolemantapausta. Kuolemat lisääntyivät eilen ilmoitetusta 167 tapauksella. Todellisuudessa kuolemat ovat tapahtuneet useiden viime päivien aikana, viranomainen muistuttaa.

Uusia koronavirustartuntoja kirjattiin Ruotsissa eilisen jälkeen reilut 5 300 kappaletta. Koko epidemian aikana rekisteröityjen tartuntojen määrä nousi maassa jo eilen yli puoleen miljoonaan.

Suomessakin kauhistellut Ruotsin koronakuolleisuusluvut eivät ehkä ole aivan niin synkkiä kuin on luultu. Aiempiin vuosiin verrattuna viime vuoden ylikuolleisuus maassa jää tuhansien päähän ilmoitetusta koronakuolleiden määrästä.

Tiistaista perjantaihin joka viikko kuolleisuudesta raportoivan kansanterveysviranomaisen (FHM) mukaan Ruotsissa oli rekisteröity viime vuoden loppuun mennessä 9 309 koronaviruksen aiheuttamaan tautiin liittyvää kuolemantapausta. FHM:n kuolintilastoon päätyvät kuitenkin kaikki henkilöt, jotka kuolevat 30 päivän kuluessa koronadiagnoosista.

Vuosien vertailu keskenään vaikeaa

Toisenlaisen kuvan tilanteesta antaa kokonaiskuolleisuus. Tilastokeskus SCB:n alustavien tilastojen mukaan Ruotsissa kuoli viime vuonna kaikkiaan 97 164 ihmistä, mikä on 6 202 enemmän kuin neljän edeltävän vuoden kokonaiskuolleisuuden keskiarvo.

– Hieman huolimattomasti voisi sanoa, että he olisivat elossa ilman covid-tautia, sanoo väestötilastotieteilijä Linus Garp SCB:stä.

Hän korostaa tilaston olevan vielä alustava, ja viiveen vuoksi viime vuonna kuolleiden määrä noussee vielä 300–700:lla ennen kuin luvut ovat lopullisia. Ylikuolleisuus näyttäisi kuitenkin viittaavan siihen, että koronakuolemia saattoi olla vuodenvaihteessa ehkä noin 3 000 vähemmän kuin kansanterveysviranomaisen tilastossa.

Näinkin ollen koronaan kuolleiden määrä olisi yli kymmenkertainen Suomeen verrattuna.

Garpin mukaan kuolleisuuden vertailu eri vuosien välillä on vaikeaa, koska väestön määrä ja koostumus muuttuvat. Edellisiin muutamaan vuoteen vertailua puoltaa se, että Ruotsin väestö on lisääntynyt viime aikoina pääasiassa maahanmuuton takia.

– Eli kaikkein vanhimpien joukko, johon pandemia on vaikuttanut eniten, ei ole juuri muuttunut, Garp sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut