Bidenin hallinto haluaisi elvyttää Iranin ydinsopimuksen, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty

Ulkoministeriehdokas Blinkeniltä kysyttiin ydinsopimukseen palaamisesta viime viikolla senaatin kuulemisessa. AFP / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Aloitettuaan Yhdysvaltain presidenttinä Joe Biden on kumonnut monia edeltäjänsä Donald Trumpin linjauksia, kuten vetäytymisen Pariisin ilmastosopimuksesta. Kaikkia Trumpin toimia ei ole kuitenkaan yhtä helppo perua yhdellä allekirjoituksella, ja yksi näistä on Yhdysvaltain vetäminen pois vuoden 2015 Iranin ydinsopimuksesta.

Ydinsopimus solmittiin vuonna 2015 Barack Obaman presidenttikaudella, mutta Trump ilmoitti vuonna 2018 Yhdysvaltain hylkäävän sopimuksen ja asetti Iranille jälleen tiukkoja pakotteita. Iran on sittemmin lakannut noudattamasta sopimuksen ehtoja ja alkanut jälleen rikastaa uraania. Sopimuksen kaatuminen on ollut pettymys sekä Yhdysvaltain eurooppalaisille liittolaisille että Venäjälle ja Kiinalle, jotka olivat myös sopimuksen osapuolia.

Biden viestitti presidentinvaalikampanjansa aikana, että on halukas palaamaan ydinsopuun. Hänen ulkoministerivalintansa Antony Blinken oli aikanaan mukana ydinsopimusneuvotteluissa Obaman hallinnon varaulkoministerinä, joten Yhdysvaltain ulkopoliittinen johto suhtautuu ydinsopimukseen periaatteessa myönteisesti.

Matkassa on kuitenkin paljon mutkia.

– Luulen että siellä on halua, mutta tilanne on muuttunut kyllä aika paljon neljän viime vuoden aikana, sanoo Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Mariette Hägglund.

Kolme ongelmakohtaa

Ulkoministeriehdokas Blinkeniltä kysyttiin ydinsopimukseen palaamisesta viime viikolla senaatin kuulemisessa.

– Olemme vielä kaukana siitä. Meidän pitäisi arvioida, pitävätkö he sanansa, jos he sanovat palaavansa noudattamaan sitoumuksiaan, ja menisimme siitä eteenpäin, Blinken vastasi, mikä kielii siitä, että Bidenin hallinnossa ei odoteta nopeaa paluuta ydinsopimukseen.

Bidenkin on sanonut, että sopimukseen palaaminen olisi vain lähtölaukaus jatkoneuvotteluille. Yhdysvallat ei siis palaisi sopimukseen sellaisenaan, ilman reunaehtoja.

Uusista ydinneuvotteluista olisi tiedossa hankalat. Hägglundin mukaan viime vuosien tapahtumat ovat kääntäneet huomiota ydinsovun ongelmakohtiin.

Keskeisiä ongelmia on kolme: sopimuksen rajoituslausekkeiden raukeamisaikataulu, Iranin alueellinen toiminta Lähi-idässä, kuten tuki ei-valtiollisille toimijoille, sekä Iranin ohjusohjelma, joka ei ole mukana nykyisessä ydinsovussa.

– On varmaan mahdollista, että Yhdysvallat liittyy ydinsopuun nykyisellään, mutta siinä olisi nimenomaan vaatimuksena se, että näistä muista ongelmakohdista jatketaan neuvotteluja, ja sitten ehkä kytketään ne pakotteisiin tavalla tai toisella, Hägglund sanoo.

Hägglund arvioi, että raukeamislausekkeissa Iranilta voisi löytyä joustoa, mutta alueellisesta toiminnastaan tai ohjusohjelmastaan se tuskin tinkii, koska ne ovat sille olennainen osa ulkopolitiikkaa.

Iranin sisäpolitiikka vaikuttaa

Tällä hetkellä ollaan tietynlaisessa pattitilanteessa, sillä sekä Yhdysvallat että Iran ovat sanoneet odottavansa, että toinen osapuoli palaa noudattamaan sopimuksen edellytyksiä, ennen kuin tekee itse myönnytyksiä.

Toisaalta Bidenin valinta presidentiksi on avannut oven neuvotteluille, ja Iranilla on konkreettinen tarve saada pakotteita höllennettyä, sillä ne ovat iskeneet kovaa maan talouden jokaiselle osa-alueelle. Trumpin hallinto myös asetti Irania vastaan niin paljon pakotteita, että Bidenilla on paljon mahdollisuuksia pieniin myönnytyksiin, joilla neuvottelut saataisiin käyntiin.

Bidenilla saattaa kuitenkin tulla kiire neuvottelujen kanssa, sillä ydinsovun kohtaloon vaikuttaa myös Iranin sisäpolitiikka. Iranissa pidetään kesäkuussa presidentinvaalit, joissa ydinsopimus ja suhde Yhdysvaltoihin voi olla yksi keskeinen tekijä. Tilanteen kehittyminen kevään mittaan voikin vaikuttaa siihen, ketkä ylipäätään pääsevät ehdolle vaaleissa.

Trumpin ilmoitus ydinsovun hylkäämisestä heikensi presidentti Hasan Ruhania ja muita Iranin maltillisia voimia, jotka olivat laittaneet arvovaltansa peliin sopimuksen puolesta. Vastaavasti viime vuosina on kasvanut sellaisten kovan linjan konservatiivien vaikutusvalta, joiden mielestä Yhdysvaltoihin ei ole luottamista, oli presidenttinä kuka tahansa.

Trumpin kauden täyskäännös jäi mieleen

Trumpin vaihtuminen Bideniin on taas lisännyt maltillisten linjan kannattajien mahdollisuuksia Iranissa, kun saumat jonkinlaiseen sopuun Yhdysvaltojen kanssa ovat jälleen olemassa.

Trumpin kausi kuitenkin muistutti Irania siitä, miten radikaalisti Yhdysvaltain politiikka voi muuttua hallinnon vaihtuessa.

– Siellä tiedostetaan se, että neljän vuoden kuluttua saattaa olla täysin päinvastainen linja riippuen siitä, kuka valitaan presidentiksi. Tämä vähentää Iranin innokkuutta suostua mihinkään myönnytyksiin. Samaan aikaan Iran kuitenkin tarvitsee kipeästi jotain helpotuksia, koska sen taloudellinen tilanne on todella surkea Yhdysvaltain pakotteiden takia.

Ruhanin toinen ja viimeinen kausi presidenttinä päättyy kesällä, ja hänen poliittinen liikkumatilansa käy pian vähiin. Iranin hallintoa lähellä oleva politiikan tutkija Nasser Hadian Teheranin yliopistosta kertoi New Yorker -lehdelle Ruhanin hallituksen odottavan Yhdysvalloilta nopeaa ilmoitusta paluusta ydinsopimukseen, mikä antaisi Ruhanille vielä mahdollisuuden palata noudattamaan ydinsopimuksen ehtoja.

– Ruhanin hallitus odottaa nopeaa paluuta – ei yhtään muutoksia, Hadian sanoi.

– Jos Biden ei toimi, kaikki Iranin merkittävät ryhmittymät alkavat ajaa ydinohjelman kaikkien osa-alueiden kiihdyttämistä.

Iranissa moni näkee ydinohjelman osana kansallista turvallisuutta ja hyödyllisenä diplomaattisena neuvottelunappulana.

Yhdysvaltain liittolaiset vastustavat sopua

Tilannetta mutkistaa myös alueellinen dynamiikka. Yhdysvaltain keskeisimmät liittolaiset Lähi-idässä, Israel ja Saudi-Arabia, näkevät Iranin eksistentiaalisena uhkana ja vastustivat aikanaan ydinsopimusta tiukasti.

Israel ja Saudi-Arabia lobbaisivat varmasti uuttakin sopimusta vastaan, jos Bidenin hallinto aloittaisi neuvottelut iranilaisten kanssa. Maat haluavat heikentää Iranin alueellista vaikutusvaltaa ja eristää sen mahdollisimman tehokkaasti.

Iran jatkoi ydinsopimuksen allekirjoittamisen jälkeenkin aktiivista toimintaansa esimerkiksi Libanonissa, Syyriassa ja Jemenissä, mikä nähtiin Israelissa ja Saudi-Arabiassa todisteena siitä, ettei ydinsopu vähentänyt Iranin aiheuttamaa turvallisuusuhkaa alueella.

Vaikka tilanne on hankala, Biden on sanonut haluavansa lievittää jännitteitä ja hylätä Trumpin "maksimaalisen paineen" politiikan. Bidenin aikana Yhdysvaltain suhteet Iraniin tuskin kärjistyvät samalla tavalla kuin Trumpin kaudella, eikä odotettavissa ole vastaavia iskuja kuin iranilaiskenraali Qassem Suleimanin surma vuosi sitten.

Kommentoi

Mainos: PeeÄssä

Olitko paikalla, kun Kuopion Prisma avattiin?

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut