CNN: Palm Beach selvittää asuuko ex-presidentti Trump omistamassaan Mar-a-Lagossa laillisesti

Donald Trump osti kartanorakennuksen vuonna 1985. AFP / LEHTIKUVA

Arttu Mäkelä / STT

Floridan Palm Beach selvittää Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin presidenttikauden jälkeisen asumisjärjestelyn laillisuutta. Asiasta kertoo uutiskanava CNN .

Palm Beachin kaupungin edustajan mukaan Trumpin omistaman Mar-a-Lagon käyttämistä liikemiehen pysyväisenä kotina selvitetään ja asia saatetaan ottaa puheeksi myös tulevassa kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Kun Trump valjasti entisen asuinkiinteistön yritystoimintaan hän sopi kaupungin kanssa rajoittavansa omia visiittejään Mar-a-Lagoon. Nyt osa paikallisista asukkaista on valittanut Trumpin rikkovan kyseistä sopimusta.

Trump osti kartanorakennuksen vuonna 1985 ja perusti rakennukseen 90-luvulla kylpylän ja yksityisen golfkerhon.

Yritystoiminnan harjoittamiselle Mar-a-Lagossa annettiin muitakin ehtoja. Kerholla saisi muun muassa olla maksimissaan 500 jäsentä. Lisäksi ehtoja oli myös liikenteeseen ja pysäköintiin liittyen.

Palm Beachilla tehtävän selvitystyön kannalta olennainen ehto sen sijaan määräsi, etteivät kerhon jäsenet Trump mukaan lukien voisi viettää enempää kuin seitsemän perättäistä yötä Mar-a-Lagossa. Vuoden aikana kiinteistössä saisi olla maksimissaan kolme viikkoa.

Konserni väittää, ettei asumista estävää sopimusta ole

Trumpin oma puumerkki löytyy sopimuksesta, jossa ehdoista määrätään. Trump on rikkonut sääntöä visiittien enimmäispituuksista kuitenkin jo presidenttikautenaankin, jolloin hän vieraili alituiseen Mar-a-Lagossa golfia pelaamassa.

Viime kuussa CNN kertoi, etteivät kartanon lähettyvillä asuvat ole olleet innoissaan myöskään Trumpin ajatuksesta tehdä kartanosta pysyvä kotinsa Valkoisesta talosta lähdettyään.

Mar-a-Lagoa käsittelevän kirjan kirjoittanut historioitsija Laurence Leamer on puolestaan kertonut useiden aiemmin lojaalien kerhojäsenten jättäneen Mar-a-Lagon, koska he eivät halua olla enää missään tekemisissä Trumpin kanssa. Hän on puhunut useiden kerhon Trumpin kauden päätyttyä jättäneiden jäsenten kanssa.

Ex-presidentti palasi Mar-a-Lagoon reilu viikko sitten seuraajansa presidentti Joe Bidenin virkaanastujaispäivänä. Trump ei osallistunut Bidenin virkaanastujaisiin.

Trump Organization -konserni vakuutti joulukuussa CNN:lle, ettei ole olemassa sopimusta, joka estää Trumpia käyttämästä Mar-a-Lagoa asuinpaikkanaan.

Tuomari torppasi väitteet salassapitovelvollisuudesta

Yhdysvaltalaislehti New York Times kertoi paikallista aikaa perjantaina newyorkilaistuomarin vaativan Trump Organizationia esittämään osavaltion tutkijoille asiakirjoja, joita yritys on pyrkinyt salaamaan.

Jo joulukuussa New Yorkin osavaltion korkeimman oikeuden tuomari Arthur F. Engoron vaati konsernia luovuttamaan asiakirjoja, joiden joukossa oli myös New Yorkin osavaltiossa Westchesterin piirikunnassa sijaitsevaan kiinteistöön liittyviä tietoja.

Westchesterin kiinteistö puolestaan liittyy New Yorkin osavaltion oikeusministerin Letitia Jamesin tutkintaan. James tutkii, onko Trumpin yrityksistä annettu väärää tietoa omistusten arvosta.

Perjantaina Engoron kuitenkin nokitti omaa aiempaa ratkaisuaan ja vaati konsernia luovuttamaan asiakirjoja aiemmin määritettyä laajemmalla skaalalla. Lisäksi hän vaati, että Jamesille luovutettaisiin asiakirjoja konsernin palkkaaman asianajotoimiston kanssa käydystä yhteydenpidosta.

Päätöksellään tuomari hylkäsi lakimiesten väitteet siitä, että asiakirjat ovat asianajajan salassapitovelvollisuuden alaisia.

Lehden mukaan Jamesin tutkinta alkoi vuoden 2019 maaliskuussa sen jälkeen, kun tuolloin presidenttinä olleen Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen kertoi kongressille Trumpin liioitelleen virallisissa finanssi-ilmoituksissaan omistustensa kokoluokkaa.

Liioittelemalla omistuksiaan liikemies oli pyrkinyt Cohenin mukaan varmistamaan pankkilainojen saamisen. Toisaalla Trump oli asianajajan mukaan puolestaan aliarvottanut omistuksiaan vähentääkseen maksettavia verojaan.

Jamesin lisäksi New Yorkin Manhattanin alueen piirisyyttäjällä on käynnissä Trumpin ja tämän liiketoimintaan kohdistuva rikostutkinta. Syyttäjä on yrittänyt saada Trumpin verotietoja käsiinsä yli vuoden kestäneissä oikeustaisteluissa.

Väitteitä asiattomasta käytöksestä ja virkasyyte

Lehti kertoo Engoronin perjantaisen päätöksen olevan muistutus siitä, miten vakavia oikeustoimia Trumpilla voi olla edessään yksityisenä kansalaisena hänen presidenttikautensa tultua päätökseensä.

Paitsi että Trumpia vastaan on aloitettu erinäisiä tutkintoja, on hänellä edessään myös virkasyyteoikeudenkäynti. Edustajainhuone asetti Trumpin virkasyytteeseen kapinaan kiihottamisesta sen jälkeen, kun Trumpin kannattajat hyökkäsivät loppiaisena Yhdysvaltain kongressitaloon.

Kongressitalon mellakoinnin vuoksi kuoli viisi ihmistä.

Virkasyytettä käsitellään senaatissa, joka tekee asiasta aikanaan ratkaisun. Jos Trump saisi senaatissa langettavan tuomion virkarikoksesta presidenttikautensa jälkeenkin, voisi senaatti myös päättää estää Trumpia enää ikinä pyrkimästä julkiseen virkaan. Trumpin tiedetään pohtineen presidentiksi pyrkimistä 2024.

On myös mahdollista, että Trumpia voi odottaa loppiaisen tapahtumiin liittyvästä väkivaltaan yllyttämisestä myös rikossyytteitä presidenttikauden jälkeen.

Lisäksi parikymmentä naista on syyttänyt Trumpin käyttäytyneen asiattomasti heitä kohtaan. Trumpia kohtaan on esitetty syytöksiä muun muassa raiskauksesta ja seksuaalisesta häirinnästä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut