Ulkonaliikkumisrajoitukset olisivat Marinin mukaan hyvin kohdennettuja, Kiuru muistutti heikkenevän koronatilanteen koskevan koko maata

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, pääministeri Sanna Marin ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoivat valmiuslain pykälien käyttöönottoesityksistä perjantaina. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Sanna Nikula, Saila Kiuttu, Tuomas Savonen / STT

Valtioneuvosto antoi perjantaina odotetusti eduskunnalle esityksensä neljän valmiuslain pykälän käyttöönotosta. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa. Käsittelyn on määrä alkaa eduskunnassa maanantaina.

Näillä valmiuslain pykälillä voidaan muun muassa joustaa kiireettömän hoidon määräajoista, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi. Lisäksi terveydenhuollon yksiköt voisivat siirtää resurssejaan kiireettömästä hoidosta kiireelliseen covid-19-tautiin sairastuneiden hoitoon sekä muuhun kiireelliseen hoitoon.

Pykälillä voidaan myös keskittää viestintää valtioneuvoston kanslialle ja antaa valtioneuvostolle päätösvaltaa työnjaosta hallinnonalojen välillä, jos siitä on epäselvyyttä.

– Viestinnän yhteensovittaminen koskee ainoastaan koronaviruspandemiaan liittyvää viestintää, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) korosti.

Marinin mukaan koronavirustilanne on pahentunut Suomessa huomattavasti viimeisten viikkojen aikana.

– Myös Euroopassa tilanne on jälleen pahenemassa, Marin sanoi.

Pääministeri painotti, että valtioneuvosto tekee kaikkensa, että tartuntojen määrä saadaan laskuun ja epidemia pidettyä hallinnassa.

– Tavoitteena koko pandemian ajan on ollut estää viruksen leviäminen yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky sekä suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Valmiuslain asetusten olisi määrä tulla voimaan 11. maaliskuuta, ja ne olisivat voimassa 30. huhtikuuta asti. Marin ei kuitenkaan halunnut hoputtaa eduskunnan työtä.

Mahdollisesti kohdennettuja ulkonaliikkumisen rajoituksia

Marinin mukaan valmistelua ulkonaliikkumisrajoituksista tehdään koko ajan, mutta hän ei ennakoinut, milloin toimivaltuuksia mahdollisesti otettaisiin käyttöön. Marinin mukaan valmistelua tehdään, jotta jos tarve näin järeisiin toimiin tulee, olisi valmistelu jo mahdollisimman pitkällä.

Hänen mukaansa laajoja ulkonaliikkumiskieltoja ei kuitenkaan olisi tulossa ja kieltojen pitäisi olla alueellisesti rajattuja. Marin ei myöskään täsmentänyt, kuinka pitkään kestävistä rajoituksista mahdollisesti olisi kyse.

– En pitäisi mahdollisena sitä, että Suomessa tällaisessa epidemiatilanteessa, jossa me tällä hetkellä olemme, tulisi kyseeseen laisinkaan laajoilla alueilla tai koko maassa olevat ulkonaliikkumisen rajoittamiset. Todennäköisesti kyse olisi hyvin kohdennetuista rajoituksista, hän sanoi.

Marinin mukaan valtioneuvosto tulee tiedottamaan ajantasaisesti niistä päätöksistä, joita se tekee.

Tehohoidon tarve kasvaa viiveellä

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan koronaviruksen aiheuttaman taudin ilmaantuvuus on jyrkässä nousussa Suomessa, joten valmiuslain pykälien käyttöönotolle on tarvetta. Erityisesti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueella sekä Ahvenanmaalla epidemiatilanne on heikentynyt Kiurun mukaan todella nopeasti.

Kiurun mukaan heikkenevä tilanne ei koske vain näitä alueita vaan se koskee koko maata.

– Tehohoidon tarve on lisääntynyt viimeisen parin viikon aikana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa, mutta tarve kasvaa viiveellä myös muiden sairaanhoitopiirien alueella, Kiuru sanoi.

Kiuru muistutti, että koronan itämisaika on keskimäärin 4–5 vuorokautta ja viive oireiden alkamisesta tehohoidon tarpeen alkamiseen on keskimäärin 10 vuorokautta. Tartuntamäärän kasvu heijastuu täysimääräisesti sairaala- ja tehohoidon kuormitukseen Kiurun mukaan vasta 2–3 viikon kuluessa.

– Nyt varaudumme siihen, että työvälineitä on käytössä tämän kuormituksen hoitamiseksi, Kiuru sanoi.

Yksityisiä apuun?

Kiuru muistutti, että nyt sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on isompi kuin viime vuoden kevään epidemiahuipun ollessa suurimmillaan.

Yksi nyt käyttöön otettavista valmiuslain pykälistä mahdollistaa sen, että yksityisiä ja kunnallisia terveydenhuollon toimijoita voitaisiin määrätä muuttamaan toimintaansa koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Kiurun mukaan yksityisiä toimijoita voitaisiin käyttää esimerkiksi koronan hoitotoimien aiheuttamien muiden sairauksien hoitojonojen purkamiseen.

– Ei ole mahdollista lähteä siitä, että hoitovelan purkamiseen ei käytettäisi vakavassa tilanteessa myöskin laajasti tarjolla olevaa apua, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan sairaanhoitopiireissä on jo selvitetty ulkopuolisen avun käyttöä esimerkiksi kiireettömän leikkaustoiminnan järjestämisessä.

Valmiuslain pykälät mahdollistavat myös väliaikaisen luopumisen terveydenhuoltolain mukaisesta kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta.

Kiuru painotti kuitenkin, että kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen ei saa vaarantaa potilaiden terveyttä.

– Valmiuslaki mahdollistaa hoitoajoista joustamisen, mutta se ei voi automaattisesti johtaa siihen, että hoitovelkaa tarpeettomasti lisättäisiin, Kiuru sanoi ja painotti, että määräajoista saa tinkiä vain hyvin säästeliäästi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut