Viime vuosi saattoi olla käännekohta – nyt olisi etsikkoaika vauhdittaa syntyvyyden toipumista tällä vuosikymmenellä

Kansainväliset kokemukset ovat osoittaneet, että selkeät satsaukset perhepolitiikkaan ja yleinen lapsimyönteisyys voivat vaikuttaa syntyvyyden kehitykseen. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Syntyvyyskeskustelua Suomessa ovat leimanneet viime vuosina synkät tulevaisuudennäkymät. Nyt tilanne näyttää kuitenkin astetta valoisammalta, sillä pitkään kestänyt nopea syntyvyyden lasku näyttää taittuneen – koronapandemiasta huolimatta.

Keskiviikkona julkaistu hallituksen tilaama selvitys 2020-luvun väestöpolitiikasta linjaa Suomen olevan vedenjakajatilanteessa, jossa syntyvyys on mahdollista saada nousuun oikeanlaisella perhepolitiikalla.

Syntyvyys laski rajusti läpi 2010-luvun, mutta viime vuonna lapsia syntyi ennakkotietojen mukaan pitkästä aikaa edellisvuotta enemmän.

Selvityksen tehnyt Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo, että syntyvyyden toipumista Suomessa 2020-luvulla Suomessa on osattu odottaa. Pandemia olisi kuitenkin voinut nujertaa tämän käänteen.

– Siksi jos syntyvyys jatkuu edes tasaisena tai tulee pieni nousu, sekin on jo torjuntavoitto, Rotkirch sanoo.

Tärkein syy lastensaannin lykkäämiseen tai siitä luopumiseen oli 2010-luvulla ihmisten kokema epävarmuus niin työsuhteesta, taloudellisesta pärjäämisestä kuin omasta jaksamisesta.

Rotkirch huomauttaa, että korona-aikana on eletty vielä selvästi suuremmassa epävarmuudessa.

– Pidän myönteisenä asiana, että siinä tilanteessa kolmekymppiset naiset ja miehet ovat uskaltaneet saada lapsia.

Pandemia onkin saattanut kasvattaa ihmisten kykyä sietää epävarmuutta.

Lastenkasvatus on satsaus kansantalouteen

Koska syntyvyyden lasku näyttää loppuneen, olisi selvityksen mukaan nyt hyvä aika tehdä perhepoliittisia linjauksia. Selvitys esittää Suomeen lapsimyönteistä "Lapsia – totta kai" -linjausta.

Linjauksen mukaan lasten kasvattamiseen käytetty aika pitäisi mieltää kansantaloudellisesti tärkeäksi panostukseksi eikä vain kulueräksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula arvioi STT:lle, että lastensaannilla on julkisuudessa ja työnantajien näkökulmasta usein negatiivinen leima, johon yhdistetään lisäkuluja ja käytännön vaivaa.

– Firmoissa ajatellaan usein kvartaali tai korkeintaan vuosi kerrallaan. Ei ajatella että ihanaa, kun syntyy uusi lapsi tähän maahan, että on sitä tulevaisuuden työvoimaa, Lammi-Taskula sanoo.

Hän näkee, että keskiviikkona julkaistussa selvityksessä vieritetään palloa aika paljon työelämän perheystävällisyyden ja joustavuuden piiriin.

– Että pidetään huolta ihmisten työhyvinvoinnista ja siitä, että voi olla muutakin elämää kuin työ.

Rotkirchin mielestä keskustelu on keskittynyt liikaa syntyvyyden kansantaloudellisiin vaikutuksiin, kun tärkeää olisi myös tukea yksilöiden omien lapsilukutoiveiden toteutumista.

Joustoa työelämään

Kansainväliset kokemukset ovat osoittaneet, että selkeät satsaukset perhepolitiikkaan ja yleinen lapsimyönteisyys voivat vaikuttaa syntyvyyden kehitykseen.

Selvitys mainitsee mahdollisina perhepolitiikan keinoina esimerkiksi pidemmät vanhempainvapaat ja joustavammat tavat yhdistää työelämää tai opiskelua, sekä isien laajemman osallistumisen lasten hoitoon.

THL:n Lammi-Taskulan mielestä selvityksessä ei esitetty varsinaisesti uusia konkreettisia keinoja syntyvyyden nostamiseen. Siinä korostui tulevaisuususkon lisääminen, ja siihen kytkeytyy monta isoa kysymystä ilmastopolitiikasta mielenterveyspalveluihin.

– Aika vahvasti siinä painottui semmoinen kulttuurinen muutos, että millä tavalla ajattelemme ja millä tavalla viestimme näistä asioista. Mikä mielikuva nuorille syntyy, ja miten nuorille voitaisiin viestittää, että lapsiperhe-elämä on ihan hyvää elämää ja että te pärjäätte kyllä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut