Korona-ajan neulomisbuumi ei laannu – harrastajissa on entistä enemmän nuoria aikuisia

Taitoliiton vuoden 2018 kyselyn perusteella jopa 77 prosenttia suomalaisista harrastaa satunnaisesti jonkinlaisia käsitöitä, kuten neulomista tai nikkarointia. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Neulomisen suosio on ollut Suomessa kasvussa jo pidemmän aikaa, mutta koronapandemian myötä suosio räjähti varsinaiseksi buumiksi. Lankoja on myyty ja myydään edelleen paljon enemmän kuin ennen korona-aikaa, Lankamaailma - ja Lankava -yrityksistä kerrotaan.

– Teemme yli kolmekymmentävuotisen historiamme parasta tulosta tällä hetkellä, sanoo Lankamaailman myymäläpäällikkö Katariina Tiainen.

Lankavan ja Lankamaailman asiakaskuntien perusteella korona-ajan neulomisbuumi on iskenyt erityisen kovaa keski-ikäisiin ja nuoriin aikuisiin.

Tiaisen mukaan lankoja ostavat yleisesti ottaen eniten keski-ikäiset naiset, vaikka harrastajien joukko on jo vuosia kasvanut nuorten aikuisten osalta. Myös vanhemmissa ikäluokissa riittää edelleen paljon himoneulojia. Naiset ovat kaikissa ikäluokissa selkeä enemmistö.

Islantilaiset villapaidat villitsevät

Lankavan toimitusjohtajan Kirsti Karppisen mukaan neulomisbuumissa villitsevät tällä hetkellä etenkin perinteiset islantilaiset villapaidat kirjoneulekuvioineen.

– Suosio on niin suurta, että islantilaiset villalangat ovat päässeet loppumaan paitsi ympäri Suomen, myös langan valmistajalta Islannista, Karppinen kertoo.

Lankavan asiakkaat ovat hurahtaneet neulomisen lisäksi myös makramee-solmeiluun. Makramee on käsityötekniikka, jossa erilaisia solmuja tekemällä ja yhdistämällä saadaan aikaan koristeellisia pintoja. Tekniikan avulla tehdään etenkin amppeleita, seinävaatteita ja muita sisustustuotteita.

Lankamaailman Katariina Tiainen tunnistaa samat ilmiöt. Myös kahdella eri langalla yhtä aikaa neulominen kiinnostaa tällä hetkellä. Pienemmissä töissä villasukat ja pipot ovat ylivoimaisia suosikkeja.

Neulominen rauhoittaa mieltä

Suomalaisten käsityöharrastamista tutkinut Helsingin yliopiston tutkijatohtori Anna Rauhala löytää korona-ajan neulomisbuumille useita syitä. Lisääntynyt vapaa-aika on mahdollistanut sen, että neulomiselle on ollut tavallista enemmän aikaa, ja harrastuksesta kiinnostuneet ovat vihdoin ehtineet opetella taidon. Käsitöiden tekeminen voi myös rauhoittaa mieltä ja helpottaa ahdistusta.

– Korona-aikana moni on todennäköisesti purkanut neulomalla pahaa oloa ja tähän aikaan liittyvää epävarmuutta – on tehty esimerkiksi mustia koronahuiveja värikkäiden sukkien sijaan. Neulomalla voi saada tunteita prosessoitua – ja ehkä myös neulottua ulos, Rauhala sanoo.

Rauhalan mukaan kaappien ja varastojen suursiivoukset ovat yleistyneet korona-aikana suomalaiskodeissa, minkä seurauksena moni on törmännyt keskeneräisiin käsitöihin, kiinnostaviin materiaaleihin tai vanhoihin käsityövälineisiin. Tämä on voinut herättää luovuuden ja innostaa harrastuksen äärelle.

Rauhala uskoo, että neulomisen suosio säilyy myös koronatilanteen helpotettua.

– Kun elämä alkaa pyöriä myös kodin ulkopuolella, buumissa saattaa tapahtua hetkellinen notkahdus, kun ihmiset haluavat tehdä asioita, joita he eivät ole tehneet pitkään aikaan. Osalla uusista harrastajista neulominen voi jäädä muiden ajanviettomahdollisuuksien jalkoihin, mutta todennäköisesti enemmistön elämässä harrastus on tullut jäädäkseen.

Merkitys on muuttunut vuosikymmenten varrella

Taitoliiton vuoden 2018 kyselyn perusteella jopa 77 prosenttia suomalaisista harrastaa satunnaisesti jonkinlaisia käsitöitä, kuten neulomista tai nikkarointia.

Lähes 10 prosenttia vastaajista kertoi harrastavansa käsitöitä päivittäin, ja tässä ryhmässä neulonta ja virkkaus ovat suosituimpia käsityön tekemisen muotoja, kertoo tutkijatohtori Anna Rauhala. Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi 569 suomalaista, ja vastaajat valittiin satunnaisotannalla.

Rauhala on tutkinut suomalaisten neulomisharrastusta pitkällä aikaperspektiivillä, ja suosiossa on hänen mukaansa tapahtunut kautta aikojen aaltoliikkeitä.

– 1990-luvulla tapahtui kupru: neulominen ja muut käsityöt vähenivät selkeästi. Vuoden 2005 tienoilla alkoi neulomisen uusi tuleminen, ja harrastajien määrä alkoi kasvaa.

Rauhala uskoo, että internetillä on ollut asiaan suurin vaikutus: ohjeet ovat helposti saatavilla, ideat leviävät ja omia käsityötuotoksia on helppo esitellä muille.

Rauhalan mukaan myös neulomisen merkitys on muuttunut vuosikymmenten varrella. Vanhemmille sukupolville neulominen oli itsestään selvä ja pakollinen kansalaistaito, ja käsitöitä tehtiin pääosin todelliseen tarpeeseen. 2000-luvulla neulomisesta on tullut harrastus, joka valitaan itse lukuisten muiden harrastusmahdollisuuksien joukosta.

– Ennen tehtiin harmaita villasukkia, jotka mahtuivat talvikenkiin ja saappaisiin. Nykyään tekemiseen liittyy hyvin voimakkaasti luovuus – tehdään erilaisia kokeiluja ja omannäköistä jälkeä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut