Parlamentaarinen komitea haluaa pysäyttää laskevan suunnan Suomen osallistumisessa kriisinhallintaan

Niilo Simojoki / STT

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea haluaa pysäyttää laskevan suunnan Suomen osallistumisessa kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja varmistaa sille riittävät resurssit. Samalla halutaan vahvistaa Suomen osallistumista operaatioihin erityisesti Afrikassa "huomioiden alueen turvallisuustilanteen heijastusvaikutukset Suomeen ja Eurooppaan", komitea toteaa keskiviikkona luovuttamassaan mietinnössä.

– Kriisinhallinta on keskeinen Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan väline, jolla edistetään turvallisuutta kohdemaassa ja globaalisti, mietinnössä perustellaan.

Suomella oli viime kuussa noin 360 sotilasta kriisinhallintaoperaatioissa sekä noin 130 asiantuntijaa siviilikriisinhallinnassa. Sotilaallisen kriisinhallinnan osalta määrä on vuotta 2011 lukuun ottamatta alhaisin sitten 1970-luvun.

Vuosituhannen vaihteessa ja 1980-luvulla Suomi osallistui kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin enimmillään noin 2 000 sotilaalla muun muassa Balkanilla, Lähi-idässä ja Namibiassa.

Mietinnön mukaan siviilikriisinhallinnassa pyritään säilyttämään ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todettu 150 asiantuntijan vähimmäismäärä. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa minimitasoksi taas asetetaan vuoden 2020 taso niin osallistujien (noin 400 sotilasta) kuin määrärahojen osalta.

Kriisinhallintaan osallistumisen laskuun ovat osaltaan vaikuttaneet kansainvälisten operaatioiden koon pienentyminen sekä lisääntynyt erikoisosaamisen ja -kaluston tarve, mikä on nostanut kustannuksia osallistuvaa sotilasta kohden.

Ranskantaitoisille olisi kysyntää

Erikoisosaajien löytäminen muun muassa sairaanhoitoon ja teknisiin huoltotehtäviin on ollut pitkään kestohaaste muuten hyvässä kriisinhallinnan rekrytointitilanteessa. Tämä pitäisi mietinnön mukaan huomioida muun muassa koulutuksessa ja palvelussuhteen ehdoissa.

Eräs käytännön pullonkaula näyttää olevan ranskantaitoisten lähtijöiden vähäisyys, mikä mainitaan mietinnössä omana kehityskohtanaan. Ranskalla olisi käyttöä muun muassa Afrikassa, minne kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden painopiste on siirtynyt ja missä tarve voi edelleen kasvaa muun muassa ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun seurausten myötä.

Suomi osallistuu tällä hetkellä Afrikassa sotilaalliseen kriisinhallintaan yhteensä noin 30 sotilaalla, joka on kymmenesosa suomalaisten kokonaismäärästä. Siviilikriisinhallinnan suomalaisista asiantuntijoista noin viidesosa toimii Afrikassa.

Parlamentaarisen mietinnön mukaan naisten osuutta siviilikriisinhallinnassa pyritään nostamaan puoleen kaikista osallistujista. Sotilaallisella puolella tavoite on kaksinkertaistaa naisten osuus nykyisestä vajaasta viidestä prosentista kohti YK:n 15 prosentin tavoitetta.

Eduskuntapuolueiden edustajat kirjasivat mietintöön myös tarpeen kehittää kriisinhallintaoperaatioista palaavien pitkäaikaistukea sekä kuntoutusta ja varata siihen tarvittavat resurssit.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut