Israel äänestää jälleen, mutta uusi vakaa hallitus saattaa jäädä taas haaveeksi

Likud-puolueen Benjamin Netanjahu (vaalijulisteessa vasemmalla) ja Yesh Atid -puolueen Yair Lapid johtavat luultavasti Israelin parlamenttivaalien suurimpia menestyjäpuolueita, mutta enemmistöhallituksen kokoaminen tulee olemaan kummallekin erittäin vaikeaa. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Israelissa pidetään tiistaina kahden vuoden sisään jo neljännet parlamenttivaalit, joissa pääministeri Benjamin Netanjahu pyrkii jatkokaudelle maan johdossa. Mielipidekyselyiden perusteella Netanjahun Likud ottaa takapakkia, mutta säilyy siitä huolimatta suurimpana puolueena. Enemmistöhallituksen muodostaminen näyttää kuitenkin jälleen kerran liki mahdottomalta.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo Stewart pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona jonkinlaisen poliittisen pattitilanteen jatkumista. Mielipidekyselyiden perusteella Israelin parlamentin, knessetin, 120 paikasta noin 50 olisi menossa Likudille ja sen keskustalaiselle haastajalle Yesh Atid -puolueelle.

– Loput 70 paikkaa jakaantuvat sitten 11 puolueen kesken ja vieläpä aika tasaisesti, eli jokaiselle olisi tulossa 4–11 paikkaa, Stewart kertoo.

Perinteiselle Likudin, parin uskonnollisen pienpuoleen ja parin muun oikeistopuolueen ympärille rakennettavalle hallituskoalitiolle ei ehkä ole luvassa yli puolta paikoista. Hallituksen muodostamiseen ilman Likudia taas tarvittaisiin ehkä jopa seitsemän puolueen yhteistyötä.

– Kaikki nämä puolueet olisivat hyvin pieniä. Vaikuttaa tosi vaikealta saada tällaista koalitiota aikaiseksi, saati hallitusta pysymään pystyssä ja toimintakykyisenä, Stewart sanoo.

Oikeistolaistuminen ei auta Netanjahua

Israelin monilukuinen puoluekenttä on ollut viime aikoina melkoisessa myllerryksessä. Edellisissä vaaleissa Likudin päähaastajana ollut Sininen ja valkoinen -puolue hajosi sen jälkeen kun sen johtaja Benny Gantz suostui hallitusyhteistyöhön Netanjahun kanssa vedoten vaikeaan koronaepidemiatilanteeseen. Myös Likudista irtautui viime vaalien jälkeen osa omaksi Uusi toivo -puolueekseen.

Yitzhak Rabinin ja Shimon Peresin päivinä pääministeripuolueena pitkään ollut työväenpuolue on puolestaan kutistunut nykyisellään knessetin lukuisten pienpuolueiden kastiin. Stewartin mukaan näyttää siltä, että Israelin politiikassa jo parikymmentä vuotta käynnissä ollut hiljainen siirtyminen oikealle ja uskonnollisten puolueiden vahvistuminen jatkuu myös näissä vaaleissa.

– On selvää, että knessetistä tulee aiempaa oikeistolaisempi. Kyselyiden valossa näyttää siltä, että jopa 78 kansanedustajanpaikkaa 120:stä menisi oikeistolaisille tai uskonnollisille puolueille, hän kertoo.

Aiemmin tällainen tulos olisi merkinnyt sitä, että oikeistolaisella Netanjahulla olisi ollut melko helppo tehtävä muodostaa laajapohjainen hallitus. Mutta nyt oikeistoon lukeutuvat Uusi toivo tai Yisrael Beiteinu -puolueet eivät hevin lähde mukaan Netanjahun johtamaan hallitukseen.

Vaan vaikeaa on toisellakin puolella poliittista värikarttaa. Stewartin mukaan keskustavasemmistolaisilla puolueilla ei ole mitään mahdollisuutta muodostaa hallitusta ilman yhteistyötä ainakin joidenkin oikeistopuolueiden kanssa.

Koronarokotuksista ei ole välttämättä vaalivaltiksi

Kannatusongelmien lisäksi Netanjahun pääministerihaaveita haittaa hiljattain alkanut oikeudenkäynti korruptiosta, ensimmäinen lajissaan istuvaa pääministeriä vastaan. Oikeusprosessin etenemistä on tosin tällä hetkellä vaikea ennustaa.

Samaan aikaan Israel on saanut myönteistä kansainvälistä mainetta tehokkaasta koronarokoteohjelmastaan, ja maailmalle on levinnyt kateellisten ihmeteltäväksi kuvia juhlimisesta Tel Avivin kahviloissa ja baareissa. Ulkoapäin tarkasteltuna maan pääministerin luulisi saavan tilanteesta melkoista vetoapua myös vaaleissa.

– Ainakin Netanjahu itse toivoo niin, Stewart naurahtaa.

Keskusvaalilautakunta kielsi vaalein alla Netanjahua käyttämästä kampanjassaan terveysministeriön "Paluu elämään" iskulausetta, ettei rokotekampanja samaistuisi vain Likud-puolueeseen.

Israelissa on muistissa myös se, että yli 6 000 ihmistä on kuollut koronaan ja että Netanjahu oli maan johdossa jo ennen rokotuksia, jolloin maassa toteutettiin useampia laajoja sekä tiukkoja koronasulkuja.

Lisäksi pääministeriä pidetään osavastuullisena siihen, etteivät maan ortodoksijuutalaiset ole olleet kovin kuuliaisia koronarajoitustoimien noudattajia.

– Ortodoksijuutalaisten puolueita on ollut mukana hallituksessa ja on ajateltu, ettei Netanjahu ole halunnut painostaa heitä pitääkseen hallituskumppanit tyytyväisinä, Stewart kertoo.

Vaaliväsymys ei ole romahduttanut äänestysintoa

Kansainvälisesti Netanjahu menetti tärkeän tukijansa Yhdysvalloissa, kun presidentti Donald Trump joutui lopulta ulos Valkoisesta talosta eikä Joe Biden vaikuta aivan samanlaiselta hengenheimolaiselta. Suhteiden normalisoinnit muun muassa Arabiemiraattien ja Bahrainin kanssa pysyvät kuitenkin Netanjahun saavutuksina.

– Ulkopolitiikassa Netanjahun katsotaan Israelissa melko laajasti toimineen hyvin, Stewart kertoo.

Valmistautuminen jo neljänteen äänestykseen parin vuoden aikana olisi omiaan aiheuttamaan vaaliväsymystä. Stewartin mukaan kolmissa edellisissä vaaleissa äänestysprosentti ei kuitenkaan ole laskenut vaan hiukan jopa noussut.

Edellisellä kerralla, kun vuoden kuluessa äänestettiin jo kolmatta kertaa ja koronatilanne oli alkamassa, äänestysaktiivisuus kohosi kunnioitettavaan 71,5 prosenttiin.

– En usko äänestysprosentin jäävän näissä vaaleissa kauhean alhaiseksi, vaikka ihmiset ovat jo vähän tympääntyneitä politiikkaan, Stewart ennustaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut