Ulkomaanuutisista saa vinon kuvan maailmasta – "Uutisten kautta välittyvä maailmankuva on kärjistynyt"

Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessori Turo Uskali sanoo, että ulkomaanuutisointi antaa vinon kuvan maailmasta. Hannu Rainamo / LEHTIKUVA

Milja Rämö / STT

Suomessa ulkomaanuutisoinnin katse on usein Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joiden ulkopuolelle jää paljon maita ja ihmisiä, joiden elämistä kirjoitetaan Suomessa merkittävästi vähemmän.

Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessori Turo Uskali sanoo, että ulkomaanuutisointi antaa vinon kuvan maailmasta.

– Uutisten antama kuva ei missään tapauksessa ole koko kuva maailmasta, Uskali sanoo STT:lle.

– Uutiskriteerit ovat länsimaiset. Niissä painottuvat kriisit, sodat ja onnettomuudet. Negatiiviset muutokset painottuvat, ja uutisten kautta välittyvä maailmankuva on kärjistynyt.

Länsimainen uutiskatse on Uskalin mukaan hyvin valikoiva. Siinä korostuvat länsimaiden intresseissä olevat asiat ja maat joihin on ollut taloudellista kiinnostusta ja kaupankäyntiä.

– Vaarana on koko ajan se, että maailmankuva fragmentoituu ja kokonaiskuva hämärtyy, Uskali sanoo.

Toimituksissa tiedetään varsin hyvin, mitä suomalaiset lukevat ja klikkaavat sekä kuinka paljon juttujen parissa vietetään aikaa. Uutisia priorisoidaan muun muassa kiinnostavuuden kantilta sekä maantieteellisen läheisyyden perusteella. Uskalin mukaan usein pienempiä maita kiinnostavat suuria maita enemmän naapureiden asiat.

Siihen, mistä ulkomaantoimituksissa kirjoitetaan, vaikuttavat vuosisatojen valtarakenteet ja kulttuurihistoria. Toimituksista on lähetetty ja lähetetään kirjeenvaihtajia paikkoihin, joihin valta on keskittynyt, minkä takia niistä myös uutisoidaan. Vallan keskuksia ovat muun muassa Washington, Bryssel, Peking ja Moskova. Nykyisin tiedotusvälineillä on aiempaa vähemmän omia toimittajia ulkomailla.

“On olemassa valkoisuuteen liittyvää imperialismia"

Åbo Akademin tutkijatohtori ja yksi antirasistisen tutkimuskollektiivin ARMA:n perustajista Leonardo Custodio sanoo, että se, mistä uutisoidaan tänä päivänä, on osa laajaa historiallista globalisaation prosessia. Hän puhuu kulttuuri-imperialismista. Kielitoimiston sanakirja määrittelee kulttuuri-imperialismin teollistuneiden länsimaiden kulttuuriseksi, maailmaa yhdenmukaistavaksi ylivallaksi.

– On olemassa valkoisuuteen liittyvää imperialismia, mikä vaikuttaa siihen, että valkoisuus ymmärretään normaalina ja muut eksoottisena ja erilaisena, joskus uhkana, Custodio sanoo.

Valkoisuudella viitataan yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joissa valkoiset ihmiset nähdään normina, kun taas muut ihmiset nähdään poikkeavina. Se taas vaikuttaa uutiskatseeseen ja siihen, miten esimerkiksi ei-valkoisista ihmisistä kirjoitetaan.

Custodio heittää ilmoille kysymyksen siitä, miksi moni tietää Yhdysvaltojen osavaltioiden nimet mutta ei osaa nimetä esimerkiksi Afrikan maita.

Hän mainitsee konkreettisena esimerkkinä myös kristinuskon, joka mielletään valkoiseksi ja eurooppalaiseksi, vaikka se ei uskontona sitä ole ja sitä harjoitetaan ympäri maailmaa. Muslimit sen sijaan nähdään erilaisina ja poikkeavina, vaikka islamia harjoittaa maailmanlaajuisesti 1,8 miljardia ihmistä. Kristittyjä on maailmassa 2,3 miljardia.

– Kansainvälinen uutisjärjestelmä ei perustu maailmankuvien moninaisuudelle vaan moraaliselle ajatukselle siitä, millainen maailman tulisi olla.

Se taas jättää ulkopuolelleen monenlaisia tapoja katsoa ja ymmärtää maailmaa.

"Onko aseellinen väliintulo demokratiaa?"

Custodio sanoo, että maita ja yhteiskuntia tarkastellaan esimerkiksi sen kautta, miten demokraattisia ne ovat. Usein käsittelytapa voi olla tuomitseva tai arvottava.

– Me kaikki ajattelemme, että pohjimmiltaan demokraattinen järjestelmä on parempi kuin autoritaarinen, Custodio sanoo.

Usein maita saatetaan hahmottaa sen mukaan, kuinka demokraattisia ne ovat. Demokraattisuus ei kuitenkaan aina välttämättä ole yksiselitteistä.

– Minusta on erittäin ironista katsoa, kun (Yhdysvaltain presidentti Joe) Biden puhuu demokratiasta.

Custodio on kotoisin Brasiliasta, jossa Yhdysvaltain vaikutus on selkeästi näkyvämpää kuin Suomessa. 1960-luvulla vasemmistolainen presidentti syöstiin Brasiliassa vallasta sotilasvallankaappauksella, jota Yhdysvallat tuki. Eikä Brasilia ole ainoa Latinalaisen Amerikan maa, jossa Yhdysvallat on ollut samankaltaisessa roolissa. Koko Latinalainen Amerikka onkin ollut vahvasti Yhdysvaltain vaikutuspiirissä.

– Latinalaisamerikkalaisena katson länttä ja ajattelen, että Yhdysvallat on yksi autoritaarisimmista maista, kun tarkastellaan (kansainvälistä) geopolitiikkaa.

– Yhdysvaltain kansainvälinen valta ei ole historiallisesti kovinkaan demokraattinen.

Custodio täsmentää, että sisäpoliittisesti Yhdysvaltain demokraattiset järjestelmät toimivat. Hän antaa esimerkiksi entisen presidentin Donald Trumpin valtaannousun ja vallan päättymisen. Joissakin muissa maissa olisi voinut käydä toisin: Trumpin pääsy valtaan olisi voitu estää ja toisaalta Trump olisi voinut jatkaa väkisin vallassa. Yhdysvaltain ulkopolitiikka on kuitenkin eri asia.

– He eivät menneet Latinalaiseen Amerikkaan sanoen, että hei, meillä on vankat asevoimat, ja haluaisimme kysyä, koetteko kommunismin uhkana. Kyse oli Yhdysvaltain (oman edun) suojelemisesta, Custodio sanoo.

– Onko diktatuuri demokraattinen? Onko aseellinen väliintulo demokratiaa?

Mitä yliyksinkertaistetaan ja mistä kerrotaan yksityiskohtia?

Jyväskylän yliopiston Uskalin mukaan yksi ongelma ulkomaanuutisoinnissa on se, että on olemassa pitkäaikaisia prosesseja, joita ei seurata hänen mukaansa kovinkaan tarkasti. Uskali mainitsee yhdeksi sellaiseksi Kiinan vaikutusvallan Afrikassa. Hän sanoo, että vaikka siitä silloin tällöin kirjoitetaan, sitä ei Suomessa seurata erityisen tarkkaan.

– Se, mitä Kiina tekee, on maailmanpoliittisesti merkittävää, Uskali sanoo.

Uskali huomauttaa, että aika ajoin olisi hyvä miettiä katvealueita. Erityisen ongelmallista on, jos katvealueet ovat liian suuria.

– Niitä on aina.

Uutistoimituksissa on kohdennettava katsetta, ja työssä on tehtävä valintoja. Uutisia varten maailmaa joudutaan yksinkertaistamaan ja tulokulmia rajaamaan.

– Ongelma on kuitenkin se, mitä päätetään yliyksinkertaistaa ja mistä päätetään kertoa paljon yksityiskohtia, Custodio sanoo.

Suomessa asuessaan Custodio on havainnut Yhdysvaltoja koskevia uutisia katsoessaan, että Trumpin presidenttikaudella maan asioista kerrottiin erittäin yksityiskohtaisesti, lähes yhtä yksityiskohtaisesti kuin uutisoidaan kotimaan tapahtumista. Viime vuonna uutisointi Yhdysvalloista painottui yhä enemmän muun muassa presidentinvaalien, korkeiden koronalukemien ja rasismia vastustavan liikehdinnän takia.

Empatia uutistuotannon kriteerinä

Custodio uskoo, että jos uutistuotannossa empatia olisi yksi kriteereistä, ulkomaanuutisissa kirjoitettaisiin kunnioittavammin ihmisistä ja paikoista, jotka ovat kulttuurisesti, uskonnollisesti ja historiallisesti erilaisia.

– Se edesauttaisi sitä, että kansainväliset uutiset käsittelisivät kunnioittavammin todellisuuksia, jotka ovat erilaisia kuin uutisten tekijöiden.

Custodio näkee, että koronapandemia on yleisesti herättänyt ainakin joissakin ihmisissä empatiaa myös niitä maita kohtaan, joita moni tuntee vähemmän. Koronapandemiasta on ikään kuin tullut yhdistävä tekijä ja todellisuus, jota eletään ympäri maailmaa.

Toisaalta Uskali pohtii, että koronapandemian aikana maailmasta saatava kuva on todennäköisesti aiempaa kapeampi. Ulkomaanuutisissa on ollut yksi teema, jota on seurattu tarkkaan. Uskali arvioi, että on jäänyt välittämättä tavallista enemmän merkittäviä uutisia, koska ne eivät ole mahtuneet uutislähetyksiin tai lehtien sivuille.

– Uutiskatse on vielä kaventunut. Pandemian uutisointi on tärkeää, mutta jatkuvan pandemiauutistulvan alle on voinut jäädä monia merkittäviäkin ulkomaanuutisaiheita. Vasta historiantutkimus pystyy osoittamaan, mitä kaikkea meillä jäi sokeaan pisteeseen pandemian ajasta ja miten hyvin päivittäin julkaistut maailmanlaajuiset koronatilastotiedot pitivät paikkansa, Uskali sanoo.

---

Korjattu kuvatekstiä klo 17.56: Kuvatekstistä korjattu virheellinen sitaatin lähde. Lainaus "Kansainvälinen uutisjärjestelmä ei perustu maailmankuvien moninaisuudelle vaan moraaliselle ajatukselle siitä, millainen maailman tulisi olla" on Custodion sanomaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut