Kiina ajoi Marimekon pattitilanteeseen, mikä ei ole maalle epätyypillinen toimintatapa – asiantuntijan mukaan uiguurikiistaan liittyy kuitenkin uusia piirteitä, jotka voivat heikentää EU:n ja Kiinan suhteita pysyvästi

Marimekko ei käytä ihmisoikeushuolten takia puuvillaa, joka on tuotettu Kiinan puuvilla- ja vaatetuotannon ongelma-alueella Xinjiangissa. Mikko Stig / LEHTIKUVA

Mika-Matti Taskinen / STT

Tekstiiliyhtiö Marimekko on ajettu tilanteeseen, jossa sillä on edessään vain huonoja vaihtoehtoja. Vastuullisuuden eturintamassa kulkijaksi brändäytynyt yhtiö näyttää törmänneen tärkeällä markkina-alueellaan Kiinassa ongelmiin ihmisoikeuskantojensa kanssa.

Marimekko ei käytä ihmisoikeushuolten takia puuvillaa, joka on tuotettu Kiinan puuvilla- ja vaatetuotannon ongelma-alueella Xinjiangissa. Nyt yhtiö on kuitenkin päättänyt vaieta asiasta.

Taustalla ovat Kiinan masinoimat boikotit, jotka ovat kohdistuneet ulkomaisiin vaateyhtiöihin, kuten ruotsalaiseen vaatebrändi H&M :ään ja yhdysvaltalaiseen Nikeen.

Kiinassa alkoivat yhtäkkiä levitä yhtiöiden jo viime vuonna julkaistut kannanotot, joissa ne ilmaisivat huolensa raporteista, joiden mukaan uiguureja ja muita muslimivähemmistöjä sorretaan, teljetään ja pakotetaan työhön Xinjiangissa. Pian esimerkiksi H&M:n liikkeitä suljettiin Kiinassa ja valtavia tavaravolyymeja pyörittävistä Kiinan verkkokauppajäteistä useat ovat estäneet ruotsalaisketjun tuotteet verkkokaupassaan.

– H&M laskelmoi väärin yrittäessään esittää oikeudenmukaista sankaria ja joutuu nyt maksamaan kovan hinnan väärinkäytöksistään, Kiinan valtion televisioyhtiö CCTV julisti.

Business Finlandilla Euroopan tulevaisuusennakoinnista vastaava Kiina-konkari Sari Arho Havrén katsoo viimeisimmän boikotin ilmentävän hyvin sitä, kuinka vaikeaa länsimaisilla yrityksillä on tasapainoilla lännen ja Kiinan markkinan välissä.

– Pitäisi osoittaa, että tehdään kestävää liiketoimintaa siten, että yrityksellä ei ole yhteyttä mitään kautta ihmisoikeusrikkomuksiin. Samalla kuitenkin pitäisi pystyä pitämään kaupallinen tai teollinen läsnäolo Kiinassa, Arho Havrén kiteyttää.

"Meillä ei ole asiaan liittyen kerrottavaa"

Boikottikampanjan yhteydessä Kiinan sosiaalisen median palvelussa Weibossa kiersi vaade, jossa myös muita Xinjiangin puuvillan käytön lopettaneen Better Cotton Initiative -sertifikaatin yrityksiä vaadittiin boikotoitavan. Näiden yritysten joukkoon lukeutui Marimekko.

Pian kärjekkään boikottikeskustelun käynnistyttyä Marimekko poisti verkkosivuiltaan suorat maininnat siitä, ettei se käytä Xinjiangin alueella tuotettua puuvillaa. Arho Havrén katsoo tämän olleen ennaltaehkäisevä toimi, jolla pyrittiin välttämään Kiinan raivon kohdistuminen yritykseen.

– Marimekon toiminta toki osoitti, että yhtiö ennakoi nopeasti tilanteen ja toimi kuten Kiina haluaa markkinoillaan toimivien yritysten toimivan. Lännessä tämä viesti toki kääntyy helposti juuri toisin päin.

STT oli Marimekkoon useita kertoja yhteydessä. Yhtiöstä oltiin yhteydessä ainoastaan sähköpostitse, ja keskeinen viesti oli, ettei yhtiön toiminta ole muuttunut millään tapaa. Viime viikolla julkaistussa tilinpäätösraportissaan Marimekko kertoi raportoitujen ihmisoikeusrikkomusten vuoksi lopettaneensa Xinjiangin puuvillan ja alueella toimivien alihankkijoiden käytön toiminnassaan.

Niin pitkälle kuin puuvillan tuotanketjua pystytään valvomaan, voidaan uskoa, että Marimekko ei käytä Xinjiang-puuvillaa. Tällä hetkellä Marimekko on kuitenkin pitäytynyt lausumasta ääneen Kiinaan liittyviä ihmisoikeushuoliaan.

– Tällä hetkellä meillä ei ole asiaan liittyen muuta kerrottavaa, Marimekon viestinnästä vastattiin verkkosivujen muutokseen ja Kiinaan liittyen.

Yrityksien Kiina-kiistat yleisiä

Arho Havrénin mukaan Kiinan toimintaa ohjaavat merkittävästi historian opetukset. Vuonna 1949 nykyiseen Kiinan kansantasavallan perustamiseen päättynyttä ulkomaisten valloittajien ajanjaksoa Kiinassa kutsutaan sadan vuoden nöyryytykseksi. Tämä trauma nousee herkästi esiin yhä silloin, kun Kiina tulkitsee esimerkiksi ulkomaisten yritysten käyttäytyvän epäkunnioittavasti.

– Tässä on Kiinalla voimanpaikka näyttää, että meille ei sanella ja meitä ei nöyryytetä.

Kiinan ajautuminen tukkanuottasille yritysmaailman kanssa ei ole ollut lainkaan poikkeuksellista viime vuosina.

Vuonna 2017 uhriksi valikoitui eteläkorealainen Lotte -tavarataloketju, jonka Kiinan-liikkeet joutuivat ostoboikottien kohteeksi. Taustalla oli Lottesta riippumaton kiista, joka liittyi Kiinan vastustamaan yhdysvaltalaisen Thaad-ohjuspuolustusjärjestelmän käyttöönottoon Etelä-Koreassa.

Viimeisten vuosien aikana myös useat ulkomaiset lentoyhtiöt, hotelliketjut ja muut yritykset ovat saaneet Kiinan kimppuunsa kartta- ja lipputulkintojen takia. Kiina on ollut erityisen tarkka siitä, että esimerkiksi Taiwan kuvataan yritysten verkkosivuilla osana Kiinan maantieteellistä aluetta.

Myös koripalloliiga NBA:n menestystarina kompuroi Kiinassa pahemman kerran vuonna 2019, kun koripallojoukkue Houston Rocketsin toimitusjohtaja Daryl Morey osoitti tukeaan Hongkongin mielenosoittajille.

Arho Havrénin mukaan Kiinan H&M-boikotti on kuitenkin uudentyyppinen. Hänen mukaansa se täytyy nähdä osana viime viikolla EU:n ja Kiinan välillä viuhuneita pakotteita.

"Arvaamattomuus on Kiinassa lisääntynyt"

EU:n pakotteet kohdistuivat Xinjiangin ihmisoikeusloukkauksia toimeenpanneisiin henkilöihin ja organisaatioon. Kiina vastasi asettamalla pakotteita EU:n ja kansallisen tason päättäjille ja tutkimusinstituuteille. Arho Havrén on itsekin välillisesti pakotteiden kohde, sillä hän toimii vierailevana tutkijana saksalaisessa Merics-instituutissa, joka päätyi Kiinan pakotelistalle.

Ajallisesti samaan aikaan käynnistyneet boikotit ovat Arho Havrénin mukaan pakotteiden kaupallinen ulottuvuus.

– Kiina puolustautuu aggressiivisesti kaikkia Xinjiangiin kohdistuvia syytöksiä vastaan ja hyökkää monella eri tasolla syytöksiä ja sanktioita tehneiden maiden ja EU:n kimppuun.

Tilanne on Arho Havrénin mukaan uudentyyppinen siinäkin mielessä, että Kiinassa pitkään parempaan suuntaan kehittynyt liiketoimintaympäristö kokee nyt takaiskuja. Yritystoimintaan liittyviä sokkeja tulee suunnista, joita on vaikea ennakoida.

– Arvaamattomuus on Kiinassa lisääntynyt.

Jännitteiden kasautuminen jatkuu

Arho Havrén ei ennakoi jännitteiden laantumiselle nopeaa loppua. Ulkovaltojen Xinjiang-kritiikki polkee Kiinan katsantokannan mukaan sen ydinintressejä, joihin lukeutuu puuttumattomuus toisten valtioiden asioihin. Kiina on myös kiistänyt Xinjiangissa raportoidut ihmisoikeusloukkaukset ja sanoo valtioiden toimivan valheellisin perustein Kiinaa vastaan.

Business Finlandin asiantuntijan mukaan Kiina on tiivistämässä kumppanuuttaan EU:n sijaan Venäjän, Lähi-idän ja lähialueiden suunnalla.

– Tässä on ihan mahdollinen skenaario, että tämä asia vaan jää näin. Eli jos Kiina katsoo, että eurooppalaiset yritykset ja Eurooppa on paljon riippuvaisempi Kiinasta kuin toisin päin, niin ei heillä ole silloin samanlaista painetta tätä lähteä ratkaisemaan, Arho Havrén arvioi.

EU tuskin sekään tulee jo tehtyjen pakotteiden osalta joustamaan.

– Yritysten arvoketjujen tarkempaan valvontaan näyttää EU:ssa olevan tulossa myös lainsäädäntöä. Vaikea kuvitella, että EU ottaisi nyt tässä yhtäkkiä hiljaisemman linjan. Tämä on nimenomaan meidän yhteistä arvopohjaa, Arho Havrén sanoo.

"Kiinalainen puuvillavaate on aina riski"

Yritysvastuun toteutumista tarkkailevan järjestön Finnwatchin tutkijan Anu Kultalahden mukaan keskeinen ongelma Kiinan tekstiiliteollisuuden kanssa toimiville yrityksille on tietää, mistä puuvilla on peräisin ja missä oloissa se on kerätty. Kiinalainen yhteistyötehdas saattaa hankkia tekstiilit kutomolta, joka puolestaan ostaa langat kehräämöltä, jossa eri lähteistä peräisin oleva puuvilla voi olla sekoittunut.

– Monesti se raaka-aineen alkuperä on aika syvästi piilossa siellä ketjussa. Toimitusketjun perkaaminen ulkopuolisille on hyvin haastavaa, eivätkä monet yritykset itsekään tiedä, että mistä niiden käyttämä puuvilla tulee, Kultalahti sanoo.

Kultalahti kuitenkin katsoo, että vastuullisten yritysten täytyy pystyä ratkaisemaan läpinäkymättömyyden dilemma.

– Yritysvastuun näkökulmasta yritysten tulee huolehtia siitä, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan niiden koko arvoketjussa raaka-aineesta asiakassuhteisiin asti.

Kiinan omien tilastojen mukaan Xinjiangissa tuotetaan yli 80 prosenttia maan puuvillasta.

– Kyllä se riski on aika korkea, että Kiinassa tuotettuun puuvillavaatteeseen sisältyy Xinjiangissa tuotettua puuvillaa. Toisaalta Xinjiangissa pakkotyön riski on olemassa paitsi puuvillan alkutuotannossa myös sen jatkojalostuksessa kankaaksi ja vaatteiksi.

Kultalahti on seurannut tiiviisti H&M:n ja Kiinan voimistuvaa kiistaa Xinjiangin puuvillatuotannon eettisyydestä – ja Marimekon toimia pyrkiä joutumasta osaksi kiistaa. Arho Havrénin tavoin Kultalahti odottaa, että EU:ssa hyväksyttäisiin yritysvastuulaki, joka velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden koko arvoketjussa.

– Se olisi selkeä viesti myös muulle maailmalle siitä, että ihmisoikeudet eivät voi olla eurooppalaisille yrityksille neuvottelukysymys eikä niitä voi ihmisoikeuksilla painostaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut