Liberia-sotarikosoikeudenkäynnin toinen vaihe alkaa, tuomioistuin matkaa kuulemaan puolustuksen todistajia Sierra Leoneen, syytetty seuraa istuntoja etäyhteydellä vankilasta Suomessa

Aluesyyttäjä Matias Londen (vas.), valtionsyyttäjä Tom Laitinen, käräjäoikeuden puheenjohtaja Juhani Paiho ja tuomari Kirsi Kännö Liberiassa helmikuussa. ANNE SALOMÄKI / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Liberia-sotarikosoikeudenkäynnin viimeinen osuus Länsi-Afrikassa alkaa tällä viikolla, kun tuomioistuin siirtyy syytetyn synnyinmaahan Sierra Leoneen kuulemaan todistajia.

Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta sierraleonelaismiestä syytetään muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Sierra Leonen naapurimaan Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Syytetty Gibril Massaquoi, 52, on kiistänyt kaikki syytteet.

Oikeuskäsittely alkoi Pirkanmaan käräjäoikeudessa helmikuun alussa. Kahden Tampereella istutun viikon jälkeen tuomioistuin, syyttäjät ja puolustus matkustivat Liberiaan, missä he vierailivat väitettyjen rikosten tapahtumapaikoilla ja kuulivat paikallisia todistajia.

Oikeus kuuli Liberian pääkaupungissa Monroviassa useiden viikkojen aikana yli 50:tä todistajaa, joista suurin osa oli syyttäjän nimeämiä. Sierra Leonessa on puolustuksen todistajien vuoro.

– He ovat henkilöitä, jotka tuntevat päämieheni ja tietävät hänen sijainnistaan, liikkumisistaan ja tekemisistään eri ajankohtina. Parin viikon aikana on tarkoitus kuulla toistakymmentä todistajaa, Massaquoin asianajaja Kaarle Gummerus kertoo.

Massaquoi ei ole mukana matkalla, vaan hän seuraa istuntoja videoyhteyden välityksellä vankilasta Suomesta.

Osa todistajista kertoi asioista toisin oikeudessa

Liberiassa ja Sierra Leonessa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Kyse oli laajemmasta alueellisesta konfliktista, jossa kuoli satojatuhansia ihmisiä.

Massaquoin syytetään syyllistyneen rikoksiin, kun hän oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Puolustuksen mukaan Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan ryhmän puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Näyttö jutussa perustuu paljolti todistajien kertomaan, mutta heidän kuulemisensa 20 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen on ollut monin tavoin haastavaa. Vaikeaa on ollut muun muassa määrittää, milloin todistajien kertomat asiat ovat tarkalleen ottaen tapahtuneet.

Jotkut todistajista myös muuttivat kertomustaan oikeudessa siihen nähden, mitä he olivat kertoneet keskusrikospoliisin (KRP) tutkijoille esitutkinnassa.

– Osa todistajista kertoi oikeudessa asioista hyvin samalla tavalla kuin esitutkinnassa. Mutta oli myös niitä, jotka kertoivat hieman eri tavalla. Se on yksi seikka, joka on otettava huomioon näytön arvioinnissa, että mistä se johtuu ja mitä se merkitsee, ja ovatko todistajien kertomukset siitä huolimatta uskottavia, valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoo.

Puolustus haluaa asiantuntijalausunnon Monrovian tapahtumista

Gummeruksen mukaan todistajien kertomuksissa oikeudessa oli "kohtuullisen paljon" eroavaisuuksia poliisikuulusteluihin verrattuna.

– Väitetyistä teoista on kulunut pitkä aika, minkä lisäksi ihmiset on kuultu poliisin toimesta keskimäärin pari vuotta sitten. Se, että johtuivatko kertomusten muuttamiset siitä, että ihmiset muistivat asioita eri lailla, vai oliko kyse puhtaasti täsmennyksistä tai muusta, on lopuksi arvioitava asia.

Väitettyjen tekojen ajoitukseen liittyvien ongelmien takia puolustus on pyytänyt lisätutkintaa Liberian pääkaupungin Monrovian tapahtumista 2000-luvun alkuvuosina. Käytännössä puolustus haluaa asiantuntijalausunnon siitä, mitä sodan ajan tapahtumista historiallisesti tiedetään.

KRP:stä kerrotaan, että lausuntopyyntö on toimitettu asiantuntijalle Ruotsin Försvarshögskolaniin, joka vastaa Suomen maanpuolustuskorkeakoulua.

– Pyrimme täsmentämään, milloin jokin asia on tapahtunut. Ihmisten on vaikea muistaa vuosilukuja, mutta heidän voi olla helpompi muistaa, että se tapahtui esimerkiksi samaan aikaan, kun tietylle alueelle hyökättiin tai siellä oli muutoin sotatoimia. Pyrimme kytkemään asioita historiallisiin tapahtumiin, joiden ajankohta voidaan varmuudella selvittää, Gummerus sanoo.

Kieli- ja kulttuurierot vaikeuttaneet todistajien kuulemista

Sierra Leonessa oikeus pääsee kuulemaan todistajia Liberian kokemuksista viisastuneena. Liberiassa haasteita toivat muun muassa kulttuurierot ja moninkertainen tulkkaus. Useimmat todistajat puhuivat liberianenglantia, josta yksi tulkki käänsi todistuksen ensin englanniksi ja sitten toinen vielä suomeksi.

– Kun liberianenglantia oppi pikku hiljaa ymmärtämään, joissain tapauksissa huomasi, että tulkilta jäi epähuomiossa jotain kääntämättä. Sitä tapahtui hyvin harvoin, ja se ei ollut mitenkään tahallista. On ihan normaalia ja inhimillistä, että välttämättä kaikkea ei muista tai huomaa kääntää. Kun kysymyksen sitten esitti uudestaan, mahdolliset puutteet ja väärinymmärrykset korjaantuivat, syyttäjä Laitinen kertoo.

Laitinen huomasi myös, että todistajat saattoivat kokea suomalaisen tavan esittää kysymyksiä monimutkaiseksi ja vaikeaksi.

– Meillä oli tekemistä siinä, että opimme esittämään kysymykset niin, että väärinymmärryksen vaara oli mahdollisimman pieni. Todistajat tulevat erilaisesta kulttuurista, jossa esimerkiksi lauserakenteet eivät ole niin monimutkaisia kuin meillä ja asiat on totuttu ilmaisemaan paljon suoremmin. Kysymysten piti olla yksinkertaisia ja selkeitä.

Tuomioistuin palaa Tampereelle toukokuussa

Gummerus ajatteli varautuneensa muun muassa tulkkauksen hitauteen, mutta silti käsittelyn hankaluudet pääsivät osin yllättämään.

– En syytä todistajia yhtään, vaan kyse on siitä, että minun oli vaikea sovittaa omaa ajatusmalliani siihen, miten heillä muodostuu ajatukset ja muistikuvat. Se oli haasteellisempaa kuin luulin. Kuulemisten aikana moni asia selkiytyi ja selvisi, mutta myös moni aiemmin selvä asia muuttui epäselvemmäksi.

Gummerus ei halua vielä arvioida, mikä merkitys tähän mennessä kuullulla todistelulla on jutulle.

– Tässä vaiheessa kun oikeudenkäynti on kesken ja näyttöä otetaan vastaan, on selvää, että meille muodostuu koko ajan kuva siitä, mikä todistelun merkitys on ja mitä sillä voidaan osoittaa tai ei. Ne ovat asioita, jotka tulevat lausuttaviksi sitten loppulausunnoissa. Mennään siinä järjestyksessä, että katsotaan kaikki todistajat ensin ja annetaan sitten oikeudessa ne lausunnot, mitä annetaan.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut