Kovimmat työllisyystoimet voivat olla vielä edessä – Vanhasen mukaan päätökset tehdään syksyn riihessä

"Siellä saattaa olla hyvin vaikeita päätöksiä edessä, jotta se taloudellinen vaikutus saadaan", valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ennakoi syksyn budjettiriiheä. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Sanna Nikula, Saila Kiuttu / STT

Hallitus sai torstaina päätökseen pitkäksi venyneen puoliväliriihensä, jossa hankasi pitkin matkaa erityisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohtalo. Valtiovarainministeripuolue keskusta edellytti, että työllisyystoimilla tulisi ennen kaikkea vahvistaa julkista taloutta, mutta se olisi tarkoittanut myös kovia etuuksia heikentäviä päätöksiä, kuten työttömyysturvan kestoon, tasoon tai ehtoihin tehtäviä kiristyksiä.

Kovat toimet jäivät nyt tekemättä, mutta ne ovat myöhemmin edessä. Hallitus nimittäin linjasi riihessä, että hallituskauden loppuun mennessä tehdään vielä päätöksiä työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta lisää 110 miljoonalla eurolla.

– Tätä työtä jatkamme työllisyyden ministeriryhmässä johdollani, ja siellä ovat mukana myös työttömyysturvan elementit. Siellä on puhuttu muun muassa euroistamisesta, sanoi työministeri Tuula Haatainen (sd.) työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Euroistaminen liittyy ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja tarkoittaa, että työssäoloehto ei määräytyisi jatkossa työtuntien vaan kertyneen palkan mukaan. Sen vaikutus olisi vain muutamia kymmeniä miljoonia euroja 110 miljoonan euron tavoitteesta.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi perjantaina STT:lle, että päätökset kovista toimista tehdään budjettiriihessä syksyllä.

– Siellä saattaa olla hyvin vaikeita päätöksiä edessä, jotta se taloudellinen vaikutus saadaan, Vanhanen ennakoi.

Alkuperäinen tavoite karkasi

Hallitus pääsi puoliväliriihessä sopuun toimista, joilla tavoitellaan 40 000–44 500:aa työllistä lisää, mutta joista aiheutuu myös kustannuksia. Valtiovarainministeriö (VM) arvioi työllisyyden kasvavan puoliväliriihessä esitetyillä toimilla yhteensä vain noin 11 000 työllisellä sen perusteella, miten toimet vahvistavat julkista taloutta.

VM kertoi alustavassa arviossaan perjantaina, että kun kustannukset otetaan huomioon, toimet vahvistavat julkista taloutta pidemmällä aikavälillä noin 150 miljoonaa euroa.

Hallituksen tavoite on 80 000 työllistä koko hallituskauden aikana. Vanhasen mukaan VM:n todentamia näistä olisi noin 46 000. Siinä ei Vanhasesta ole ongelmaa, että kaikki eivät ole VM:n todentamia.

– Ei ole koskaan edellytetty, että kaikki on tällä samalla mittaustavalla tehty. Osa on niin sanottuja pehmeämpiä keinoja.

Pehmeämmät keinot, kuten kehitysvammaisten tai osatyökykyisten työllistämistoimet, perustuvat palkkatukeen eivätkä ole välttämättä julkista taloutta vahvistavia.

– Mutta ne tuovat työpanosta ja ovat inhimillisesti ehdottoman tärkeitä, Vanhanen perustelee.

Vanhasen mukaan nykytavoite on, että jo tehdyillä päätöksillä ja lisäksi syksyllä tehtävillä päätöksillä saadaan 500–600 miljoonan euron vahvistava vaikutus julkiseen talouteen.

– Tavoite on ollut 1–2 miljardin haarukassa, mutta sitä ei saavuteta näillä työllisyystoimilla, Vanhanen sanoi STT:lle.

Hallitus on jo aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–33 000:ta lisätyöllistä. Koska myös silloin mukana oli toimia, jotka lisäsivät valtion menoja, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, jäi nettovaikutukseksi 300 miljoonaa euroa.

Tavoite 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa

Haataisen mielestä nykyisessä tilanteessa, jossa Suomessa on lomautuksia ja irtisanomisia ja työttömyysluvut ovat kasvaneet, olisi erikoinen viesti, jos hallitus ilmoittaisi, että lähtee leikkaamaan työttömyysturvaa rajusti.

– Keskitymme siihen, että pystymme varmistamaan näillä työllisyystoimilla sen, että meillä on osaavaa, kyvykästä työvoimaa sitten kun markkinat alkavat avautua rajoitustoimien jälkeen ja kasvu lähtee liikenteeseen.

Riihessä päätetyistä toimista suurimpia, yli 10 000 työllisen työllisyysvaikutuksia, lasketaan esimerkiksi jatkuvan oppimisen edistämiselle ja työperäisen maahanmuuton lisäämiselle.

– Suomi asettaa nyt ensimmäistä kertaa tavoitteen työperäiselle maahanmuutolle. Tavoitteemme on 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys vuoteen 2030 mennessä.

Valtiovarainministeri Vanhanen sanoo, että jos tavoite toteutuu, sen vaikutus vuosikymmenen lopun tasossa olisi 400 miljoonaa euroa positiivinen vuodessa.

Työvoimapalvelut pysyvästi kunnille

Lisäksi hallitus päätti jatkaa valmistelua työvoimapalvelujen siirtämiseksi pysyvästi kunnille. Maaliskuun alussa alkaneissa työllisyyden kuntakokeiluissa tavoitellaan eri palveluiden parempaa yhteensovittamista ja tehokkaiden palveluiden löytämistä. Palveluiden on määrä siirtyä kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana.

Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.

– Ajatus on, että kuntien taloudellista vastuuta kasvatetaan. Sinne luodaan kannustinmalli, jossa sitä kannustinta aikaistettaisiin, Haatainen kertoo.

Puoliväliriihen työllisyystoimista valtiovarainministeriö on laatinut itse työllisyysvaikutusarvion vain rahoitusmallista, jossa TE-palvelut siirretään kunnille.

Muista puoliväliriihessä linjatuista toimista valtiovarainministeriö ei ole tehnyt omaa työllisyysvaikutusarviota, vaan se on perehtynyt muiden ministeriöiden tekemiin arvioihin ja hyödyntänyt niitä julkisen talouden vaikutusten arvioinnissa soveltuvin osin.

Välittäjä auttaa kaikkein heikoimmin työllistyviä

Hallitus päätti puoliväliriihessä myös perustaa erityistehtäväyhtiön, "Välittäjä Oy:n", joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Se tarjoaa kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville palkkatyömahdollisuuden ja myös tukea. Malli rakentuu samankaltaiselle ajattelulle kuin Ruotsissa toimiva Samhall Ab .

Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille. Välittäjän asiakkaita ovat yritykset, yhteisöt ja julkishallinnon toimijat.

– Ostamalla Välittäjästä työvoimaa yritys osallistuu helpolla ja joustavalla tavalla yhteiskunnan kehittämiseen, Haatainen sanoi.

Hallituksen esitys uudeksi erityistehtäväyhtiöksi on tarkoitus antaa ensi vuonna. Yhtiötä on tarkoitus pääomittaa EU:sta luvassa olevasta elpymispaketista 20 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi valtiontalouden kehyksistä varataan valtionavustuksena 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Välittäjä Oy:n perustamisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 1 000 lisätyöllistä.

Kommentoi

Mainos: PeeÄssä

Yhdessä tehdään ja yhdessä onnistutaan

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut