Andersson jyrähti vappuna: Jos vähimmäispelisääntöjä ei turvata yleissitovuudella, se pitää tehdä lailla – työnantajien EK varoitteli pikatulkinnoista

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson otti vappupuheessaan kantaa valtakunnallisista työehtosopimuksista irtaantumiseen. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Saila Kiuttu / STT

Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK toppuuttelee tulkitsemasta etukäteen, miten työehtojen sopiminen yrityskohtaisesti tulee sujumaan.

– Nyt on viisasta katsoa, miten se ensimmäinen työmarkkinakierros sujuu metsäteollisuudessa ja teknologiateollisuudessa, joissa on ilmoitettu uudesta tavasta tehdä sopimuksia myös yrityskohtaisesti, sanoi EK:n johtaja Ilkka Oksala STT:lle.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson otti vapunpäivän puheessaan jyrkästi kantaa valtakunnallisista työehtosopimuksista irtaantumiseen. Andersson totesi, että jos työnantajat eivät enää halua turvata vähimmäispelisääntöjä työmarkkinoilla yleissitovuuden nojalla, se pitää tehdä lainsäädännöllä.

– Työnantajat ja työntekijät luovuttaisivat sen vallan, jota he ovat keskenään käyttäneet neuvottelupöydissä maan hallitukselle, hän toteaa vappupuheessaan.

Näin palkkauksesta ja työehdoista säätäminen nousisi hänen mukaansa puoluepolitiikan keskiöön.

Viime syksynä työnantajien Metsäteollisuus ilmoitti irtautuvansa työehtosopimusneuvotteluista ja siirtävänsä työehdoista ja palkoista sopimisen yrityksille ja henkilöstölle. Maaliskuussa Teknologiateollisuus seurasi perässä ja kertoi luopuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta ja siirtävänsä vastuun uuteen työnantajayhdistykseen. Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa tämän vuoden loppuun.

"Luottamusmiesten asemaa vahvistettava lailla"

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin (sd.) toivoi, että työmarkkinaosapuolet ja puolueet pohtisivat, mikä on yhteiskunnan ja yritysten pitkän aikavälin etu: onko se työmarkkinoiden vakaus vai levottomuuksien lisääntyminen?

– Suomessa ei pidä käydä joustavuuden ja kilpailukyvyn terminologian varjolla ideologista taistelua, joka ei itse asiassa edistä niin joustavuutta kuin kilpailukykyäkään, hän sanoi puheessaan.

Marin vetosi työmarkkinatoimijoihin, jotta myös tulevaisuudessa rakennettaisiin luottamusta sopien ja yhdessä.

Anderssonin mukaan työnantajaleirin valitsema tie tulee tarkoittamaan eriarvoisuuden kasvua suomalaisessa työelämässä ja kehitystä yhä eriytyneisempiin työmarkkinoihin. Seuraukset koskettavat hänen mukaansa jokaista suomalaista työntekijää.

– Hyvinvointivaltiomme on rakennettu työn ja työtaisteluiden avulla, ja nyt työnantajaliitot pyllistävät tälle mallille, hän sanoo.

Vasemmistoliitto on jo pitkään ajanut vähimmäispalkasta säätämistä lailla. Tarve lainsäädännölle tulee nyt Anderssonin mukaan olemaan paljon laajempaa. Siksi hän ehdottaa, että jo tällä hallituskaudella pitäisi siirtää keskeisimmät työehtosopimuksiin sisältyvät työntekijöiden asemaa koskevat linjaukset lainsäädäntöön.

– Me esitämme, että ensitöikseen hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin luottamusmiehen aseman vahvemmaksi turvaamiseksi laissa, hän sanoo.

SAK: Vakaus ei synny työntämällä ay-liike syrjään

Samaa aihetta kommentoi vappuna myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Hän muistuttaa, että juuri työmarkkinajärjestelmä on jauhanut Suomeen vakautta, ennustettavuutta, hyvinvointia ja talouskasvua.

Eloranta varoittaa, että työnantajat voivat joutua maksamaan kovan hinnan pyrkimyksestään työntää palkansaajaliike sivuun ja kasvattaa omaa saneluvaltaansa työpaikoilla.

– Suomi tarvitsee vakautta, mutta se ei synny työntämällä ay-liike syrjään ja vaientamalla palkansaajien ääni, hän sanoo blogikirjoituksessaan vapunpäivänä.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi, että paikallinen sopimustoiminta tarjoaa yritysten tarvitseman joustavuuden ja työntekijöiden haluaman turvan siten, että työllisyys ja kilpailukyky vahvistuvat.

– Paikalliseen sopimustoimintaan kaikissa yrityksissä tarvitaan selkeät pelisäännöt osapuolten välille ja luotava tasapuoliset neuvotteluasetelmat. Liittotason ja paikallisen tason välille on löydettävä oikea tasapaino, hän kertoi tiedotteessa.

Eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov (sd.) totesi, että paikallisen sopimisen laajentaminen käy työntekijöille, kunhan kyse on aidosta sopimisesta. Sen edellytyksenä on tasapuolinen neuvotteluasetelma ja toimiva luottamusmiesjärjestelmä.

– Valitettavasti tuntuu siltä, että paikallisen sopimisen edistäminen näillä ehdoilla ei käy työnantajille. Työehtosopimustoiminnan lopettaminen näyttää sen sijaan strategiselta siirrolta, jolla pyritään nakertamaan ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä työpaikoilla ja lisäämään työnantajien määräysvaltaa, hän toteaa tiedotteessa.

EK:n Oksala ei näe, miten työntekijöiden asema heikentyisi siitä, että neuvottelu tapahtuu yrityskohtaisesti työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa.

– Tapahtuuhan se valtakunnallisestikin työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa. En ole ainakaan havainnut, että kukaan olisi sanonut, että emme halua sopia.

Kommentoi

Mainos: Kuopion Opiskelija-Asunnot Oy

Asuminen ja hiilijalanjälki

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut