Kolumbian presidentin Ivan Duquen on määrä kohdata häntä vastustavien mielenosoittajien edustajia maanantaina

Myös sairaanhoitajat ovat osallistuneet Kolumbian presidentti Ivan Duquen vastaisiin mielenosoituksiin. Tuhansien mielenosoittajien joukossa on ollut mukana muun muassa ammattiliittojen edustajia ja opiskelijoita. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Kolumbian hallinto kutsui torstaina mielenosoitusten johtajia vuoropuheluun, jonka pyrkimyksenä on saada rauhoitettua maassa vallitsevia jännitteitä.

Ajoittain väkivaltaisiksi äityneitä presidentti Ivan Duquen vastaisia mielenosoituksia on järjestetty Kolumbiassa nyt jo yli viikon ajan. Ainakin 24 ihmistä on kuollut mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen välisissä yhteenotoissa.

Tuhannet ovat lähteneet kaduille osoittaakseen tuohtumustaan muun muassa hallinnon terveys-, koulutus- ja tasa-arvopolitiikkaa vastaan. Mielenosoituksiin on osallistunut muun muassa alkuperäisväestön ja ammattiliittojen edustajia sekä opiskelijoita.

Lisäksi kaduilla on vastustettu myös mielenosoitusten tukahduttamiseksi turvallisuusjoukkojen käyttämiä kovia ja väkivaltaisia otteita.

Presidentin avustaja Miguel Ceballos painotti radiohaastattelussa, että hallinnon tulee kuunnella kaikkia maan sektoreita, mutta maan tulee kuunnella yhtä lailla hallintoa.

– Tämä koskee niitä, jotka marssivat, mutta myös niitä, jotka eivät marssi, Ceballos kertoi Blu -radiokanavalle.

Mielenosoittajat voivat puhua Duquen kanssa, eivät välikäsien kautta

Ceballosin mukaan hallinnon on määrä tavata mielenosoittajien edustajia maanantaina. Hallinto tapaa muun muassa kansallisen lakkokomitean. Lakkokomitea edustaa useita ryhmiä, kuten alkuperäisväestöjä, ammattiliittoja, ympäristönsuojelijoita ja opiskelijoita.

Ceballos kirjoitti myöhemmin Twitterissä, että presidentti Duquen ja varapresidentti Lucia Ramirezin on määrä osallistua tapaamiseen.

Mielenosoitusten johtajat ovat kertoneet olevansa valmiita käymään neuvotteluja suoraan Duquen kanssa, mutta eivät suostu tähän välikäsien kautta.

Duquen valtaa on vastustettu toisinaan laajoin mielenosoituksin aina vuodesta 2019 lähtien. Viimeisin protestiaalto alkoi huhtikuun 28. päivänä. Alkujaan Kolumbiassa osoitettiin mieltä suunniteltua verouudistusta vastaan. Uudistus olisi mielenosoittajien mukaan tehnyt kansalaisista entistä köyhempiä keskellä koronaviruspandemiaa. Kyseinen uudistus on sittemmin vedetty pois.

Ainakin 24 menettänyt henkensä ja yli 800 saanut vammoja

Vaikka mielenilmaukset ovat olleet pitkälti rauhanomaisia, on ympäri maata ollut väkivaltaisia yhteenottoja. Virallisten lukujen mukaan väkivaltaisuuksissa on kuollut ainakin 24 ihmistä, joista 18 on ammuttu kuoliaaksi. Lisäksi yli 800 ihmisen kerrotaan saaneen vammoja ja 89:n kadonneen. Tarkat lukumäärät kuitenkin vaihtelevat, ja esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Tembloresin mukaan yhteensä 37 ihmistä olisi kuollut.

Hallinto syyttää väkivaltaisuuksista aseistautuneita ryhmittymiä, kuten vasemmistokapinallisia ja huumeiden salakuljettajia.

YK, EU ja Yhdysvallat sekä ihmisoikeusjärjestöt ovat puolestaan syyttäneet Kolumbian turvallisuusjoukkoja liiallisesta voimankäytöstä.

Kolumbian sisäministeri Daniel Palacios kertoi eri viranomaisten tekevän yhteistyötä selvittääkseen, ketkä ovat olleet väkivaltaisuuksien taustalla ja onko mielenosoitusten yhteydessä käytetty liiallista voimaa, josta näiden toimijoiden tulisi joutua vastuuseen. Palacios kommentoi asiaa toimittajille torstaina Washingtonissa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut