Vain 14 prosenttia 16–20-vuotiasta nuorista kertoi viime syksynä liikkuvansa vähintään tunnin päivässä, selviää nuorten liikuntakäyttäytymistä mittaavasta tutkimuksesta.
Suurin osa nuorista liikkui kuitenkin 5–6 päivänä tai 3–4 päivänä viikossa. Vähemmän liikkuvia nuoria oli reilu viidennes.
Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Sami Kokko kertoo, että tutkimus mittaa yleistilannetta pitkäjänteisesti, mutta osa kysymyksistä koski juuri sen hetkistä tilannetta viime syksynä.
– Ei lähdetty hakemaan sitä, miten korona-aika on vaikuttanut, hän kuvaa torstaina julkaistua tutkimusta.
Hänen mukaansa huolta koronan jälkeisestä ajasta aiheuttaa se, että seuratoiminta on ollut pysähdyksissä. Kysymysmerkki on se, että kuinka paljon nuoria palaa urheiluseuroihin.
– Kuinka moni palaa, me emme tiedä sitä, mutta huoli meillä on, Kokko kertoo.
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Emilia Uljas arvioi, että korona-ajan seuraukset saattavat jäädä osin pysyviksi, kun ryhmätoiminnot ovat koronan aikana jääneet pois. Hän muistuttaa, että nuorten elämäntyyli on voinut muuttua koronan aikana.
Suurin osa tutkimukseen vastanneista on lukiolaisia. Valtaosa lukiolaisista liikkui omatoimisesti, reilu kolmasosa myös urheiluseurojen ja kolmasosa yritysten kuten kuntosalien järjestämässä toiminnassa.
Suosituimpia liikuntamuotoja olivat kävely- ja juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu sekä kesällä pyöräily ja jalkapalloilu ja talvella jääpelit.
Ammattioppilaitoksessa opiskelevista nuorista 13 prosenttia liikkui seitsemänä päivänä viikossa. Suomenkieliset liikkuivat ruotsinkielisiä yleisemmin joka päivä.
Kokko kertoo, että puolet tutkimukseen vastanneista koki liikunnan harrastamisen liian kalliiksi.
– Pallopelit ja kuntosalikortit ovat kalliita. Ohjatussa harrastustoiminnassa syy voi olla se, että ei ole varaa harrastaa sellaista liikuntaa mitä haluaa, Uljas muistuttaa.
Lukiolaisilla korostuu omaehtoinen liikunta
Ero lukiolaisten ja peruskoululaisten välillä on, että lukioikäisillä omatoimisen liikkumisen osuus on suurempi.
– Organisoidun seuratoiminnan rooli pienenee, Kokko arvioi.
Hän kertoo, että nuoret miehet pysyvät urheiluseuroissa nuoria naisia useammin. Naisilla korostuvat liikunta-alan yritykset.
Suurin osa peruskouluikäisistä harrastaa liikuntaa urheiluseuroissa, mutta lukioikäisistä enää yksi kolmasosa.
Uljaan mukaan kävely ja juoksu ovat suosittuja liikuntamuotoja, koska ne eivät maksa erikseen. Ne voi myös sovittaa helposti omaan aikatauluun. Joukkuelajeissa harjoituksilla ja peleillä on määrätyt aikataulut.
Hän huomauttaa myös, että lukiolaisilla väsymys päivän jälkeen voi olla sellaista, ettei ole fiilistä lähteä liikkumaan.
Seuratoiminta varaa jalkapallokentät
Lähiliikuntapaikkojen käyttöä omaehtoiseen liikuntaan yritetään edistää, mutta etenkin suurissa kaupungeissa seurojen vuorot täyttävät jalkapallokentät, ja kentät ovat lisäksi usein maksullisia. Muita ulkokenttiä käytti vain 16 prosenttia nuorista ja puistoja sekä skeittiratoja tai vastaavia 10 prosenttia.
Kokon mukaan asia vaihtelee kuitenkin paikkakuntakohtaisesti. Hänen mukaansa Helsinki on varmasti ääriesimerkki siitä, että seuratoiminta vie jalkapallokentillä suurimman osan ajasta omaehtoiselta liikunnalta.
Esimerkiksi maksuttomia luistinratoja on kuitenkin tarjolla Helsingissäkin, jos talvi sen sallii.
Pyöräily ja kävely kevyen liikenteen väylillä on merkittävä osa nuorten liikkumisessa. Tutkimuksen mukaan reilu kolmasosa lukiolaisista kulki opiskelumatkat kävellen tai pyöräillen.
Tärkein opiskelumatkan aktiiviseen kulkemiseen vaikuttava tekijä on kuitenkin opiskelumatkan pituus, sillä enintään kolmen kilometrin opiskelumatkoista 80 prosenttia kuljettiin lihasvoimin, mutta yli viiden kilometrin matkoista vain 15 prosenttia.
Kiusaaminen yleistä liikunnassa
Tutkimuksen mukaan videopelaaminen ei ole yksiselitteisesti yhteydessä vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen, mutta he, jotka pelaavat runsaasti eli yli 11 tuntia viikossa, ovat keskimääräisesti harvemmin aktiivisia liikkujia kuin vähän pelaavat.
Toisaalta esimerkiksi yli puolet aktiivisimmistakin miesliikkujista pelasi noin tunnin tai enemmän päivittäin. Yksilötason erot pelaamisessa ja liikunta-aktiivisuudessa voivat siis olla suuria.
Syrjintä ja kiusaaminen on yleistä liikunnassa ja urheilussa. Syrjintää tai kiusaamista kohdanneista lukiolaisista noin kolmannes oli joutunut syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi nimenomaan liikunnassa ja urheilussa.
Tutkimusaineisto kerättiin syys-joulukuussa sähköisillä kyselyillä ja liikemittareilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5 333 nuorta, joista 4 958 opiskeli lukiossa ja 375 ammatillisessa oppilaitoksessa.