Mielenosoitukset jatkuneet Kolumbiassa jo lähes kuukauden päivät – yhteenotoissa on kuollut yli 40 ihmistä

Kolumbian hallintoa vastustavat mielenosoitukset ovat jatkuneet jo lähes kuukauden ajan ja kymmeniä ihmisiä on kuollut yhteenotoissa. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Kolumbian hallintoa vastustavat mielenosoitukset ovat jatkuneet jo lähes kuukauden ajan ja kymmeniä ihmisiä on kuollut yhteenotoissa.

Mielenilmaukset ovat kärjistyneet verenvuodatukseksi myös kuluvalla viikolla. Keskiviikkona kuoli 18-vuotias yliopisto-opiskelija, jota oli ammuttu myöhään tiistai-iltana. Nuori mies oli saanut luodista maan länsiosassa sijaitsevassa Tuluassa järjestetyssä mielenosoituksessa.

Poliisin edustaja Jorge Vargas kertoi nuoren miehen tulleen ammutuksi, kun rauhanomainen marssi oli keskeytynyt siihen, että osa ihmisistä oli heitellyt poliiseja kivillä ja sytyttänyt paikallisen oikeustalon tuleen.

Lisäksi kaupungissa ryösteltiin ainakin 18 kaupassa. Rötöstelyn kohteeksi joutui muun muassa autokauppa, josta vietiin 60 moottoripyörää.

Kahta muutakin siviiliä ammuttiin ja he haavoittuivat ampumisten seurauksena.

Poliisi ei kertonut kuka laukaukset ampui.

Opiskelijan kuoleman myötä kuolonuhrien virallinen määrä nousee 44:ään. Pääosin kuolleet ovat olleet siviilejä.

Mielenosoitukset saivat alkunsa jo hyllytetystä verouudistuksesta. Sittemmin kolumbialaiset ovat osoittaneet turhautumistaan muun muassa köyhyyteen, epätasa-arvoon ja hallituksen koviin otteisiin mielenosoitusten tukahduttamisessa.

Poliisin kovat otteet on tuomittu maailmalla.

Neuvottelut eivät ole kantaneet hedelmää

Mielenosoituksia ei ole johdettu keskitetysti eikä mielenosoittajilla ole yleistä vaatimuslistaa. Mielenosoittajat ovat lopulta muun muassa vaatineet poliisiuudistuksia ja hallituksen apua koronapandemian aiheuttaman talouskurimuksen kohtaamiseksi.

Lähes kaksi viikkoa sitten alkaneet presidentti Ivan Duquen ja kansallisen lakkokomitean väliset neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta. Lakkokomitea on yksi näkyvimmistä mielenosoitusryhmistä. Komitea edustaa useita ryhmiä, kuten alkuperäisväestöjä, ammattiliittoja, ympäristönsuojelijoita ja opiskelijoita.

Mielenosoittajat haluavat, että Duque tunnustaa asevoimien tekemät väärinkäytökset, kun taas presidentti haluaa mielenosoittajien laittavan lopun tiesuluille, jotka ovat estäneet varustekuljetukset useisiin kaupunkeihin.

Hallinto väittää, että vasemmistosissit ovat soluttautuneet mielenilmauksiin lietsoakseen väkivaltaa ja vandalismia. Hallinnon syytösten kohteeksi ovat joutuneet Kolumbian viimeisen kapinallisryhmän ELN:n jäsenet sekä Farc-sissit, jotka eivät allekirjoittaneet vuoden 2016 rauhansopimusta.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut