Neuvottelut EU:n maatalouspolitiikasta etenivät loppusuoralle – vääntöä käydään vihreiden toimien tasosta

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kuvailee olevansa toiveikas, että ratkaisu saattaa löytyä näinä päivinä. MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

EU-instituutiot saattavat löytää torstai-iltana tai perjantainvastaisena yönä sovun tulevien vuosien yhteisen maatalouspolitiikan linjauksista. Neuvottelut suuresta maatalousuudistuksesta ovat edenneet aivan loppumetreille.

Brysselissä ovat tällä hetkellä koolla myös jäsenmaiden maatalousministerit, jotka seuraavat tiiviisti keskustelujen maalisuoraa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kuvailee olevansa toiveikas, että ratkaisu saattaa löytyä näinä päivinä.

– Ei sitä varmaksi voi sanoa, että näin tapahtuu, mutta yritys on ainakin kova, Leppä kommentoi suomalaismedialle torstaina illansuussa.

Uudistuksella on suuri merkitys, koska noin kolmasosa EU:n yhteisestä budjetista menee maatalouteen ja yhteisellä maatalouspolitiikalla määritellään, miten tukieuroja käytetään.

EU:n maataloustuet jakaantuvat kahteen niin kutsuttuun pilariin. Suorat tuet muodostavat rahoituksen ykköspilarin ja maaseudun kehittämisrahat kakkospilarin. Näistä jälkimmäinen on Suomelle perinteisesti tärkeä, sillä Suomi on hyötynyt kehittämisrahoista suhteellisen hyvin.

Tukia korvamerkitään vihreisiin toimiin

Pöydät ovat notkuneet paperista, kun neuvotteluissa on etsitty kompromisseja moniin vaikeisiin kysymyksiin. Yksi keskeisistä kysymyksistä on ollut, miten EU:n maatalouspolitiikan kautta vaikutetaan ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Jäsenmaat ja EU-parlamentti ovat olleet erimielisiä tukien ehdollisuudesta eli siitä, kuinka suuri osuus maataloustuista tulisi varata ympäristö- ja ilmastotoimiin.

Jäsenmaiden näkemys on ollut, että jokaisen jäsenmaa tulisi kohdentaa vähintään 20 prosenttia suorista tuista ympäristö- ja ilmastotoimien toteuttamiseen.

Parlamentti haluaisi luvuksi 30 prosenttia. Kompromissi löytynee näiden kahden vaihtoehdon väliltä.

Maaseudun kehittämisrahoista ympäristö- ja ilmastotoimiin osoitettaisiin noin kolmannes.

Suomi on tavoitellut toimiin joustoa kahden rahoituspilarin välille niin, että jos jäsenmaa tekee paljon ympäristö- ja ilmastotoimia maaseudun kehittämisrahoilla, niin tämä voitaisiin ottaa huomioon, kun suorien tukien puolella tehtäviä toimia tarkastellaan.

Joustot nähdään välttämättöminä

Pohjoisena maana Suomi on tavoitellut joustoja eri toimiin, esimerkiksi peltojen talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ja viljelykiertoon. Leppä arvioi, että Suomen tavoitteet ovat tähän mennessä toteutumassa neuvotteluissa kohtuullisen hyvin.

Leppä pitää yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisällytettäviä joustoja välttämättöminä, koska EU-maiden välillä on suuria eroja siinä, millaisissa luonnonolosuhteissa maanviljelyä harjoitetaan.

– Otetaan ääripäät: Malta ja Suomi. Olemme todenneet Maltan ministerin kanssa useampaan otteeseen, että Suomea ja Maltaa ei luonnonolosuhteiltaan yhdistä mikään. Siitä huolimatta me olemme samassa unionissa ja meillä pitää olla samat säännöt. Meidän pitää harjoittaa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja tämä osoittaa sen, mikä merkitys niillä joustoilla tässä tilanteessa on, Leppä kertoi.

Tukien uudelleenjakaminen esillä

Neuvotteluissa on keskusteltu myös maataloustukien uudelleenjakamisesta tilojen koon mukaan. EU-parlamentti ja komissio haluaisivat siirtää osan tukirahoista suurilta tiloilta pienemmille, mutta jäsenmaat eivät ole tästä yhtä lailla innostuneet.

Leppä huomauttaa, että Suomessa tukirahat jakautuvat tilojen välillä jo nykyisellään melko tasaisesti. Suomessa ei ole valtavaa määrää suuria tiloja, jotka kahmisivat tukirahoja pienten kustannuksella.

– Meillä tätä ongelmaa ei oikeastaan ole, ja sen vuoksi on tärkeää, että tässä katsotaan jäsenmaiden tilarakenteita, Leppä sanoi.

Leppä on toiveikas, että tukien mahdolliseen uudelleenjakamiseen löytyy "järkevä ratkaisu".

Uudistus voimaan ensi vuoden jälkeen

Mahdollisen poliittisen sovun jälkeen uudistus vaatii vielä hyväksynnän EU-parlamentilta sekä jäsenmailta.

Paketin valmistumisen jälkeen jäsenmaat pääsevät työstämään kansallisia strategioitaan, jotka viitoittavat edelleen sitä, miten uudet toimet viedään käytäntöön.

Uudet yhteiset maatalouspolitiikan säännöt on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2023 alusta.

Kokonaisuutta on valmisteltu jo noin kolme vuotta. Esitys asiasta annettiin edellisen komission kaudella vuonna 2018, eli ennen kuin EU muotoili vihreän kehityksen ohjelmansa.

Uudistus on saanut kovaakin kritiikkiä esimerkiksi ilmastoaktivisteilta, jotka ovat kritisoineet uudistusta kunnianhimottomaksi ilmastotoimien suhteen.

Kommentoi

Mainos: K-Citymarket Päiväranta ja K-Citymarket Kolmisoppi

Anna ajallesi arvoa - kaikki ostokset yhdellä kertaa Kuopion K-Citymarketeista. Kaupungin laajimmat valikoimat valitaan huolella ja ammattitaidolla

| Päivitetty

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut