Tulossa oleva laki kannustaa työntekijöitä kertomaan väärinkäytöksistä – suojaa ilmoittajaa kostolta

Haastava lainsäädäntötyö ilmoituskanavasta on loppusuoralla. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Vähintään 50 hengen yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa on pian pakko ottaa käyttöön kanava, jonka kautta voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä. EU-direktiiviin perustuvan lain valmistelutyö on STT:n tietojen mukaan ollut haastavaa, mutta nyt se on viimein loppusuoralla.

Lain keskeinen tarkoitus on suojella väärinkäytöksistä ilmoittajaa vastatoimilta, kuten irtisanomiselta tai lomautukselta. Jos ilmoituksen tekijään kohdistuisi vastatoimia, olisi työnantajalla oikeudessa todistustaakka osoittaa, että vastatoimet eivät johtuneet ilmoituksesta.

Direktiivi edellyttää suojaa työntekijöille, jotka ilmoittavat esimerkiksi ympäristörikoksista, rahanpesusta, elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä väärinkäytöksistä tai yksityisyydensuojan rikkomisesta. Ajatuksena on rohkaista työntekijöitä kertomaan havaitsemistaan väärinkäytöksistä ilman pelkoa vastatoimista ja siitä, miten kertominen vaikuttaa omaan työuraan.

Väärinkäytöksistä ilmoitetaan ensisijaisesti sisäisellä ilmoituskanavalla. Jos ilmoitus ei jostain syystä johda tuloksiin, voi käyttää ulkoista ilmoituskanavaa viranomaisille.

Sisäisen ilmoituskanavan ilmoitukset käsittelisi erikseen nimetty puolueeton työntekijä tai yksikkö tai ulkopuolinen palveluntarjoaja. Valmistelussa on linjattu, että organisaatio voi sisäisen ilmoituskanavan osalta päättää, hyväksyykö se nimettömät ilmoitukset. Ulkoisessa ilmoituskanavassa nimettömiä ilmoituksia ei oteta vastaan, vaan ilmoitus tehdään omalla nimellä.

Lain kanssa tulee kiire

Lain valmistelu on ollut haastavaa, ja lakia valmisteleva työryhmä sai kahden kuukauden jatkoajan toukokuun loppuun. Nyt suuret linjat alkavat olla selvillä, ja esitysluonnos on lähdössä lausuntokierrokselle näillä näkymin kesäkuun aikana. Lain pitäisi EU-direktiivin mukaan tulla voimaan 17. joulukuuta, joten lain valmiiksi saamisessa on kiire.

STT:n tietojen mukaan keskeinen kiistakysymys lakia valmistelevassa työryhmässä on ollut lain soveltamisala eli se, tehdäänkö kansallisesta laista laajempi kuin vain EU-oikeuteen liittyviä asioita käsittelevä EU-direktiivi edellyttäisi. Asia on muutenkin monimutkainen, minkä lisäksi palkansaajapuolella ja työnantajilla on ollut eriävät näkemykset.

Palkansaajapuolen edustajat ovat halunneet direktiivin vähimmäisvaatimusta laajempaa soveltamisalaa, kun taas työnantajapuoli haluaisi pitäytyä direktiivin rajoissa.

Työryhmä on linjannut, että laki menee suunnilleen EU-direktiivin vähimmäissoveltamisalan mukaan, muutamilla tarkennuksilla. Näin esimerkiksi työelämäasiat jäävät siitä pois.

Palkansaajien mielestä direktiivin tavoitteiden toteutuminen jää varsin epävarmaksi, koska soveltamisalasta on tulossa sirpaleinen ja vaikeasti hahmotettava. SAK:n lakimiehen Paula Ilveskiven mukaan laajempi soveltamisala olisi perusteltu, koska kynnys ilmoittaa työpaikalla ilmenevistä väärinkäytöksistä on joka tapauksessa korkea.

– Jos soveltamisala tulee olemaan rajattu, tällaisen ilmoituksen tekemistä miettivän työntekijän pitäisi ensin lähteä selvittämään sitä, että mahtaako se olla sellainen asia, josta ilmoittaja kuuluu tämän suojan soveltamisalaan, Ilveskivi sanoo.

– Vaikea systeemihän tästä tulee hahmottaa, että milloin suojaa saa ja milloin ei.

EU-komissio pohtii soveltamisalan laajentamista

Työryhmän puheenjohtajan, oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen Juha Keräsen mukaan työryhmä harkitsi myös laajempaa soveltamisalaa kuin direktiivissä mainitaan.

– Päädyimme siihen, että mennään tämän direktiivin mukaisen soveltamisalan mukaisesti ainakin tässä vaiheessa. Tällä rakenteella saamme selvemmän rakenteen ulkoiseen ilmoittamiseen, Keränen kertoo.

Direktiivin määrittelemillä aloilla on jo olemassa olevat valvontaviranomaiset, ja esillä ollut laaja, kaikkia mahdollisia aloja koskeva soveltamisala olisi Keräsen mukaan tehnyt rakennelmasta paljon haastavamman ja vaatinut miettimään ulkoisen ilmoituskanavan toiminnan ja valvontaviranomaisten kokonaisuuden uudestaan.

Keränen katsoo, että direktiivin ydinajatus on ollut helpottaa tietyistä erityisen vakavista rikkomuksista ilmoittamista. EU-komissiossa kuitenkin mietitään jo parhaillaan sitä, pitäisikö ilmoittajansuojeludirektiivin soveltamisalaa laajentaa.

– Jos tähän aikanaan mennään, me toki joudumme sitä sitten itsekin laajentamaan vastaavasti.

Työnantajapuoli kaivannut joustoa

Työnantajapuolen mielestä on perusteltua, että kansallisen lain soveltamisala vastaa tässä vaiheessa mahdollisimman paljon direktiiviä.

– Tämä on kuitenkin se taso, johon yritykset ovat voineet valmistautua siitä asti, kun direktiivi on hyväksytty, sanoo asiantuntija Lauri Koskentausta EK:sta.

– Nyt Suomeen luodaan kokonaan uutta järjestelmää. Voi olla, että soveltamisalaa on tarpeen tarkastella myöhemmin, kun on kokemuksia siitä, miten tämä järjestelmä käytännössä toimii.

Koskentausta tuo esiin myös sen, että sääntelyn olisi tarjottava joustoa erikokoisille yrityksille. Velvoite ilmoituskanavasta on tulossa kaikille vähintään 50 hengen yrityksille ja julkisille organisaatioille direktiivin edellyttämällä tavalla.

– Kun on kuitenkin 55 hengen yrityksiä ja tuhannen työntekijän yrityksiä, on vaikea luoda yhtä mallia, joka sopii näihin molempiin.

Vilpilliset ilmoitukset huolettaneet

EK on pitänyt tärkeänä sitä, että mahdolliset väärinkäytökset käsitellään mahdollisimman lähellä yritystä, jotta esimerkiksi liikesalaisuudet eivät pääse vuotamaan julkisuuteen.

– Periaatetasolla olemme ajatelleet tätä näin, että kun puhutaan yritysten sisäisistä asioista, olisi ensisijaisesti tärkeää pyrkiä selvittämään ongelmat yrityksen sisällä ja sitten toissijaisesti luottamuksellisesti viranomaistoiminnassa, Koskentausta sanoo.

Koskentaustan mielestä selkeä viestintä sekä yritysten että viranomaisten taholta on vastaus SAK:n huoleen siitä, että ilmoittajansuojan rajat ovat hankalia hahmottaa.

Työnantajat ovat olleet jonkin verran huolissaan siitä, että ilmoituskanavia voi käyttää kiusaamiseen tai vahingontekoon.

– Sen me ehkä näemme ongelmana, jos kanavaa käytetään yrityksen tietoiseen vahingoittamiseen tai jos ilmoituksia tehdään ainoastaan sen vuoksi, että pyrittäisiin saamaan tämä sääntelyn korotettu suoja, ilman että on todellista perustetta epäillä jostain rikkomuksesta, Koskentausta sanoo.

Vilpillisessä tarkoituksessa tehtyjä ilmoituksia ilmoittajansuoja ei kuitenkaan koske, ja myös ilmoituksen kohteella on suojaa.

– Väärinkäytösten kitkeminen on yhteiskunnallisesti varsin hyväksyttävä tavoite. Ei tällaista järjestelmää ole syytä luoda toisaalta myöskään kiusantekovälineeksi. Mutta kyllä tässä siltä osin on varsin tasapainoinen ratkaisu mahdollista rakentaa, SAK:n Ilveskivi sanoo.

Ilmoitusoikeus myös entisillä työntekijöillä

Monilla yrityksillä on jo olemassa ilmoituskanavia, ja moni muukin on tietoinen tulossa olevasta sääntelystä. Koskentaustan mukaan on kuitenkin monia yrityksiä, joilla tulee ilmoituskanavan perustamisen kanssa kiire.

Vähintään 250 hengen yrityksillä ilmoituskanava pitäisi olla käytössä heti lain tullessa voimaan joulukuussa, kun taas 50–249 hengen yrityksille on mahdollista suoda direktiivin mukaan kahden vuoden siirtymäaika.

Ilmoitusoikeus on yrityksen työntekijöiden ohella myös esimerkiksi entisillä työntekijöillä, harjoittelijoilla, vapaaehtoistyöntekijöillä sekä alihankkijoiden työntekijöillä.

Ilmoituskanavan kautta ilmoituksen tehneelle täytyy kuitata ilmoituksen vastaanottaminen seitsemän päivän sisällä, ja kolmen kuukauden kuluessa on kerrottava, miten asiaa on lähdetty selvittämään.

– Mutta se ei tarkoita sitä, että se asia pitäisi ratkaista kolmessa kuukaudessa, vaan se tarkoittaa sitä että ilmoitetaan, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai ollaan ryhtymässä, oikeusministeriön Keränen muistuttaa.

Voi olla, että ilmoituksen taustalla on rikkomisia, jotka ovat esimerkiksi laajoja talousrikoksia ja joiden selvittäminen voi viedä aikaa pitkäänkin.

Kommentoi

Mainos: PeeÄssä

Olitko paikalla, kun Kuopion Prisma avattiin?

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut