Suomessa ei ole nähtävissä merkkejä kuluttajahintojen laajoista nousupaineista. Näin arvioi Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist tuoreiden inflaatiolukujen pohjalta.
Tilastokeskus kertoi perjantaina, että inflaatio heinäkuussa oli 1,9 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Inflaatio Suomessa on ollut noin kahden prosentin tasolla huhtikuusta alkaen.
Lievän hidastumisen selittää Tilastokeskuksen mukaan muun muassa rahapelien hintojen lasku. Myös laivamatkat ja korvattavat reseptilääkkeet sekä asuntolainojen keskikorko ja kulutusluottojen korot halpenivat.
Kuluttajahintoja vuoden takaiseen verrattuna nostivat eniten muun muassa bensiinin ja dieselin sekä omakotitalojen ja osakehuoneistojen kallistuminen.
Ekonomisti tyrmää inflaatioriskit
Ekonomistit maailmalla ovat olleet huolissaan korkean inflaation mahdollisuudesta, kun talous nousee koronakriisistä elpymispakettien saattelemana.
Yhdysvalloissa hinnat nousivat kesäkuussa runsaat viisi prosenttia. Britanniassa nousu oli 2,5 prosenttia, ja maan keskuspankki odotti loppuvuodelle neljän prosentin inflaatiopiikkiä.
Appelqvist arvioi, että Suomessa kotitalouksille kertyneet säästöt purkaantuvat hiljakseen, eikä pitkälle ajanjaksolle ajoittuva kysynnän kasvu täten aiheuta valtavaa dramatiikkaa.
– Myöskään bensan hinnannousu tuskin jatkuu enää tulevaisuudessa, kun tuotantomääriä pyritään nostamaan, Appelqvist totesi pankin tiedotteessa.
Laajaa inflaatiota hän ei odota myöskään paljon puhutusta komponenttipulasta tai raaka-aineiden kysynnästä, joista maailmanlaajuisesti on kärsitty kysynnän niin ikään elpyessä.
Appelqvistin mukaan oikeastaan ainoa tapa inflaation pysyvälle nousulle olisi ylisuuriin palkankorotuksiin johtava riehaantuminen loppuvuonna alkavalla työmarkkinakierroksella.
– Jonkin verran kovia puheita onkin kuultu, mutta todennäköisemmältä näyttää melko maltillisen palkankorotuslinjan jatkuminen, Appelqvist arvioi.
Kesä kallisti bensaa
Kesäkuusta heinäkuuhun hinnat nousivat 0,3 prosenttia. Tämä johtui Tilastokeskuksen mukaan muun muassa polttonesteiden hinnannoususta.
Appelqvistin mukaan hinnat eivät kuluvan vuoden aikana ole juuri nousseet huhtikuun jälkeen. Bensan kallistumisen selittää hänen mukaansa osittain kausivaihtelu, eli hinnan yleinen kallistuminen kesälomakaudella.
Ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio heinäkuussa oli 2,2 prosenttia yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä seurattuna. Suomessa vastaava luku oli 1,8 prosenttia. Kesäkuussa euroalueen luku oli 1,9 prosenttia. Luku ei seuraa muun muassa omistusasumista ja luottojen korkoja.