Muistisairaus, stressi ja miessukupuoli altistavat vanhusta väkivaltaisuuteen – vakava väkivalta on hoivakodissa erittäin harvinaista

Vanhusten käyttämän väkivallan taustalla on usein muistisairaus, huono lääketasapaino ja kivut, kertovat asiantuntijat. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Emmi Tilvis / STT

Vanhusten käyttämän väkivallan taustalla on usein muistisairaus, huono lääketasapaino ja kivut, kertovat asiantuntijat.

Turkulaisessa vanhuspalveluyksikössä tapahtui tiistaina vakava väkivallanteko, jossa yksi asukas kuoli ja toinen haavoittui. Poliisi tutkii tapausta kuolemantuottamuksena ja kahtena törkeänä pahoinpitelynä. Todennäköinen epäilty tekijä on yksikön asukas.

Valviran ylitarkastajan Elina Uusitalon mukaan vakavat väkivaltatapaukset ovat erittäin poikkeuksellisia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Minna-Liisa Luoman mukaan tyypillisesti väkivaltaisuuteen altistavia tekijöitä on useita. Muistisairauden lisäksi näitä ovat esimerkiksi miessukupuoli, korkea ikä ja stressi.

Muistisairaus voi johtaa myös siihen, että sairastuneen on vaikeaa ilmaista itseään esimerkiksi sanallisesti, jolloin hän voi turvautua väkivaltaan.

– Laukaisevana tekijänä voi olla esimerkiksi virtsatieinfektio, kivut, vammat, stressi ja se, jos ei tunnista enää ihmisiä, Luoma kuvailee.

Myös katkos lääkityksessä voi aiheuttaa käytösongelmia. Kyseessä voi olla vieroitusoireet tai puuttuva kipulääkitys.

Luoman mukaan aggressiivisuutta hoidetaan monesti rauhoittavilla lääkkeillä, jotka eivät kuitenkaan poista aggressiivisuuden syytä, kuten kipua.

Muistisairaus muuttaa ihmisen käytöstä

Suurimmalla osalla sairastuneista muistisairaus muuttaa käytöstä. Luoman mukaan kyse ei ole pelkästään aggressiivisuudesta.

Muistisairauteen voi kuulua esimerkiksi oman kehon hahmottamisen häiriöitä tai hallusinaatioita.

Vanhuksen taustasta voi löytyä myös aiempaa aggressiivisuutta. Muistisairauden ja muiden aivoja rappeuttavien tautien myötä impulssikontrolli voi heiketä.

Aiemmin kiivasluonteisuutta on ehkä myös pystynyt hillitsemään paremmin, mutta enää se ei onnistu.

Geronomi ja kansanedustaja (ps.) Arja Juvonen nosti tänään tiedotteessaan esiin, että vanhuspotilasta sijoittaessa on huomioitava, että potilaan taustalta voi löytyä esimerkiksi elämänmittaista alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä ongelmia.

Käytöshäiriöisen vanhuksen hoito vaatii henkilökuntaa

Tulevaisuudessa iäkkäiden ihmisten määrä tulee kasvamaan, minkä vuoksi myös muistisairaiden määrän voi odottaa lisääntyvän.

Luoman mukaan muistisairauksia ymmärretään aika hyvin. Tietoisuutta ja osaamista voisi kuitenkin vielä lisätä.

Aggressiivisen iäkkään hoitoon pitäisi olla selkeät käytännöt. Esimerkiksi aggressiivisen vanhuksen luokse ei mentäisi yksin eikä päästettäisi häntä ilman valvontaa muiden vanhusten pariin.

Elina Uusitalon mukaan hoivakodeissa täytyy tunnistaa muistisairauksiin liittyvät käytöshäiriöt ja niiden paheneminen.

– Hoivaa ja huolenpitoa pitää pystyä tarjoamaan sen mukaisesti, Uusitalo sanoo.

Uusitalon mukaan lähtökohta on se, että käytöshäiriöt eivät johtuisi ainakaan hoivan ja huolenpidon puutteesta. Henkilökuntaa pitää olla tarpeeksi huomaamaan toimintakyvyn ja käytöksen muutokset.

– Jos on kiire, jos on vähän väkeä, jos ei ole riittävästi ammattitaitoa, niin kyllä voi ajatella, että myös väkivallan riski kasvaa, Uusitalo sanoo.

Tarvittaessa vanhus pitää ohjata sairaalahoitoon

Vakavissa tilanteissa asiakas voidaan ohjata psykogeriatriseen hoitoon, joka tarkoittaa sairaalahoitoa.

– Hoivakodit ei ole niin vaativien potilaiden sairaaloita, vaan asumispalveluyksiköitä. Ihmiset asuvat siellä vuokrasopimuksilla omissa kodeissaan, Uusitalo sanoo.

Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä säätele erikseen rajoittamistoimenpiteitä vanhustenhuollossa toisin kuin lastensuojelussa tai kehitysvammahuollossa. Eduskunnan oikeusasiamiehen hyväksymä vakiintunut toimintatapa on kuitenkin se, että ympärivuorokautisissa hoivakodeissa esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät rajoittamispäätökset tekee hoitovastuussa oleva lääkäri.

Uusitalon mukaan turvallisuuden kannalta tarpeellistenkin rajoitustoimien kohdalla tulee noudattaa suhteellisuusperiaatetta, eli valittujen keinojen tulee olla oikeasuhtaisia niillä tavoiteltuihin päämääriin nähden.

Potilas- ja asiakaslain uudistamista käsiteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä viime hallituskaudella, ja Uusitalon tietojen mukaan lain valmistelu on alkanut nyt uudestaan.

Uusitalon mukaan lainsäädäntö selkeyttäisi itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä, vaikkei tilanne nytkään ole mielivaltainen.

Kommentoi

Mainos: K-Citymarket Päiväranta ja K-Citymarket Kolmisoppi

Anna ajallesi arvoa - kaikki ostokset yhdellä kertaa Kuopion K-Citymarketeista. Kaupungin laajimmat valikoimat valitaan huolella ja ammattitaidolla

| Päivitetty

Mainos: Pihlajalinna Kuopio

Kirkkaampi hymy suuhygienistin vastaanotolla

Mainos: Savon Sanomat

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut