Poliisihallitus selvittää Helsingin poliisin viestinnän ja toiminnan Elokapinan mielenosoituksessa – myös mielenosoittajien vapaudenmenetykset selvitetään

Poliisi siirsi Elokapinan mielenilmaisuun osallistuneita mielenosoittajia valtioneuvoston linnan edustalta viime perjantaina. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Henrietta Nyberg, Maria Rosvall, Emmi Tilvis / STT

Poliisihallitus tekee selvityksen Helsingin poliisilaitoksen toiminnasta ja viestinnästä ympäristöliike Elokapinan perjantaisen mielenosoituksen yhteydessä.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan on tärkeää, että poliisi pyrkii viestinnässään ja tilannekuvassaan mahdollisimman neutraaliin tyyliin, koska tällä vältetään mielikuvat, että poliisi olisi valinnut tilanteissa puolensa.

– Poliisi on myöntänyt tehneensä uhka-arviossaan virheen ja epäonnistuneensa asiaa koskevassa viestinnässä. Pidän tätä poliisilta tärkeänä, että virheet myönnetään ja niistä otetaan opiksi, Ohisalo kommentoi STT:lle sähköpostitse maanantaina.

Lisäksi sisäministeriö on pyytänyt, että tiedonvaihto valtioneuvoston tilannekeskuksen ja Helsingin poliisilaitoksen välillä selvitetään toiminnan kehittämiseksi jatkoa varten.

Elokapinan mielenosoittajat osoittivat mieltään Valtioneuvoston linnan pääovien portailla ja takaoven edustalla perjantaina päivällä. Helsingin poliisin viestintä asiasta on herättänyt voimakasta kritiikkiä.

Poliisi esimerkiksi sanoi, että väkijoukko oli tunkeutunut valtioneuvoston alueelle aiheuttaen turvallisuusuhan ja että rakennuksessa olleita ministereitä sekä presidentti Sauli Niinistö oli jouduttu ohjaamaan vaihtoehtoisia reittejä pois. Myöhemmin Niinistö ja useat ministerit kiistivät tämän. Myös valtioneuvoston turvallisuusasiantuntija Mika Tikkanen kertoi STT:lle, että toiminta Valtioneuvoston linnassa jatkui koko ajan normaalina.

Sunnuntaina Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen myönsi, ettei poliisilla ollut oikeaa tilannekuvaa, ja että tarkentuneen tilannekuvan mukaan linnan sisällä oli rauhallista eikä konkreettista uhkaa ollut.

Selvityksen toivotaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä

Poliisihallitus on lähettänyt Helsingin poliisilaitokselle selvityspyynnön muun muassa siitä, miten viestintä asiassa eteni.

– Alkutiedote oli, että Helsingin poliisilaitoksen mukaan tilanteessa olisi ollut jonkinlaista turvallisuusuhkaa. Sittemmin he ovat itsekin antaneet haastatteluja, että viestintä oli tulkinnanvaraista. Haluamme lähinnä selvittää, mistä tulkinnanvaraisuus on johtunut, mitkä olivat poliisin lähtötiedot ja miten asia kokonaisuutena hoidettiin, poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen Poliisihallituksesta kertoo.

Poliisihallituksen selvityksessä on myös se, millä perusteilla osalla kiinni otetuista mielenosoittajista vapaudenmenetys kesti yli 24 tuntia.

– Lähtökohtaisesti kiinniotto voi kestää enimmillään 24 tuntia, mutta tietyillä perusteilla se voi olla pidempikin. Lisäksi kysymme Helsingin poliisilta myös yleisemmin mielenosoituksen päättämisen perusteita, että mihin heidän tilannearvionsa on silloin perustunut, Väisänen sanoi.

Poliisihallituksen tavoitteena on, että selvitys valmistuisi ennen vuodenvaihdetta. Raskain mahdollinen seuraamus poliisilaitokselle on Poliisihallituksen huomautus.

Kopperoinen: Hyvä, että Poliisihallitus selvittelee tapahtumat

Apulaispoliisipäällikkö Kopperoinen pitää hyvänä, että Poliisihallitus selvittää asiaa.

– Annamme tämän pyydetyn selvityksen ja sen jälkeen odotamme, miten esimiesvirasto ratkaisee asian. Eli pidän tätä ihan normaalina menettelynä, Kopperoinen sanoi.

Koska viikonlopun tapahtumat ovat nyt selvityksessä, apulaispoliisipäällikkö ei halunnut enää kommentoida niitä enempää.

– En menisi tässä kohtaa yksityiskohtiin, koska ne tulevat sitten varmasti ilmi meidän selvityksessämme, joka annetaan kirjallisena. Annetaan nyt tälle selvityksen tekijälle työrauha, ja sieltä sitten aikanaan saadaan vastauksia, hän sanoi.

Tutkinnanjohtaja viittaa Eduskuntatalon pylväisiin kiivenneiden aktivistien tuomioon

Poliisi tutkii perjantain mielenosoituksessa törkeää julkisrauhan rikkomista, kokouksen estämistä sekä niskoittelua poliisia vastaan. Viikonloppuna useat asiantuntijat kyseenalaistivat sen, saattoivatko ulkona portailla istuneet mielenosoittajat syyllistyä törkeään julkisrauhan rikkomiseen, kun laissa puhutaan rakennukseen tunkeutumisesta.

Esimerkiksi valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen sanoi STT:lle, että julkisen rakennuksen eli valtioneuvoston portaat ovat kokoontumislain sallima paikka.

Tutkinnanjohtaja Juha-Matti Suomisen mukaan asiasta on oikeuskäytäntöä paristakin ympäristömielenosoituksesta, jossa toisessa kiivettiin Finlandia-talon katolle ja toisessa Eduskuntatalon pylväisiin.

Eduskuntataloa koskeneessa tuomiossa Helsingin käräjäoikeus katsoi viime vuonna, että rakennukseen sisälle menemisen lisäksi myös muut rakennukseen ja samalla sen osiin tai kiinteisiin rakenteisiin kohdistuvat menettelyt voivat olla rakennukseen tunkeutumista. Tuomio on lainvoimainen.

– Oikeuden päätöksessä todettiin muun muassa, että mitään rakennuksen osaa ei ole ollut tarkoitus sulkea suojan ulkopuolelle. Molemmissa tuomioissa todettiin myös, ettei se ole oikeuttamis- tai anteeksiantoperuste, että vedotaan mielenosoitukseen, kun on kuitenkin ollut mahdollisuus osoittaa mieltä laillisesti ja on ollut kohtuullista edellyttää, että lakia noudatetaan, Suominen sanoo.

Myös poliittisten toimintavapauksien rajoittaminen voi tulla kyseeseen

Myös rikosepäily kokouksen estämisestä on herättänyt arvostelua, koska laissa puhutaan estämisestä väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla. Tutkinnanjohtaja Suomisen mukaan poliisin määritelmä väkivallalle on kuitenkin tässä tapauksessa arkikielistä väkivallan määritelmää laajempi.

– Kun laissa puhutaan väkivallan tai sen uhan käyttämisestä, olemme käyttäneet (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) THL:n hyväksymää (Maailman terveysjärjestön) WHO:n määritelmää väkivallalle. Siinä vallan ja kontrollin käyttö, kollektiivinen väkivalta on määritelty tekomuodoksi. Eli ollaan ainakin osin fyysisen väkivallan ulkopuolella. Tässä tapauksessa häirintää, kulkemisen estämistä ja rajoittamista on lähdetty siitä viranomaismääritelmästä tulkitsemaan kokouksen estämiseksi, Suominen sanoi.

Tutkinnanjohtajan mukaan mielenosoituksen vuoksi yksi henkilö ei päässyt rakennukseen ja kulkua estettiin ainakin kahden oven ja ajoportin osalta.

– Toinen rinnakkainen rikosnimike on poliittisten toimitapauksien rajoittaminen ja voi olla, että jossain vaiheessa päädytään siihen, että se on sopivampi nimike. Jää esitutkinnan aikana selvitettäväksi, mikä tilanne on ollut.

Osalla mielenosoittajista "meni hieman pidättämisen puolelle"

Tutkinnanjohtaja myös vahvistaa, että osaa mielenosoittajista pidettiin poliisin hallussa yli 24 tuntia.

– Pidättämisen edellytykset ovat olleet olemassa, koska kahdessakin (rikos)nimikkeessä teon maksimirangaistus on ollut kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi erityiset edellytykset ovat täyttyneet jatkamisvaaran osalta, kun he ovat itse konkreettisesti kertoneet, että tulevat jatkamaan toimintaa, Suominen sanoo.

– Tässä tapauksessa on lauantaina iltapäivällä ilmoitettu, että syyskapina on päättynyt ja siinä vaiheessa poliisi on päättänyt, ettei kiinnipidon eikä pidättämisen edellytyksiä enää ole ja ihmiset on vapautettu.

Suomisen mukaan muutama mielenosoittaja oli jo aiemmin päästetty pois kohtuusyistä ja iso osa pääsi vapaaksi alle 24 tunnin kuluessa kiinniotosta.

– Sitten osa saatiin kuultua vasta niin, että se meni hieman pidättämisen puolelle. En ota kantaa heidän määräänsä, Suominen sanoi.

Kommentoi

Mainos: K-Citymarket Päiväranta ja K-Citymarket Kolmisoppi

Anna ajallesi arvoa - kaikki ostokset yhdellä kertaa Kuopion K-Citymarketeista. Kaupungin laajimmat valikoimat valitaan huolella ja ammattitaidolla

| Päivitetty

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut