Jos peruskoulussa opiskelee vaikka saksaa, voi pian olla yritysmaailmassa haluttu työntekijä – oppilaiden kielivalinnoissa englanti jyrää muut kielet alleen

Tilastokeskuksen julkaisemissa peruskoulujen ainevalintatilastoissa jatkuu sama suuntaus kuin useana aiempanakin vuonna: englantia opiskellaan yhä huomattavan paljon enemmän kuin muita kieliä. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Henrietta Nyberg / STT

Kilpailu muidenkin kuin pelkän englannin kielen osaajista voi koventua työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen julkaisemissa peruskoulujen ainevalintatilastoissa jatkuu sama suuntaus kuin useana aiempanakin vuonna: englantia opiskellaan yhä huomattavan paljon enemmän kuin muita kieliä.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna vuosiluokkien 1–6 oppilaista 93 prosenttia ja vuosiluokkien 7–9 oppilaista lähes kaikki opiskelivat englantia. Vuosiluokkien 7–9 oppilaista esimerkiksi saksaa opiskeli 10 prosenttia ja ranskaa 5 prosenttia vuosiluokkien oppilaista, pääasiassa vapaaehtoisena tai valinnaisena vieraana kielenä.

Kansainvälisesti toimivat yritykset tarvitsevat riveihinsä englannin lisäksi esimerkiksi kiinaa, venäjää, saksaa tai ranskaa sujuvasti puhuvia työntekijöitä. Kielitaitoisille työntekijöille on tarvetta kotimaassakin muun muassa matkailu- ja ravintola-alalla.

Kymmenissä maissa ympäri maailmaa toimivan Lappset Groupin henkilöstöjohtaja Ann-Mari Tuominen korostaa, että useamman kuin yhden vieraan kielen osaaminen on kansainvälisessä liiketoiminnassa aina hyödyllistä.

– On ollut tällainen vanha sanontakin, että ostaa voit englanniksi mutta et myydä. Jos siellä vastapuoli ei osaa englantia, niin kyllä kaupan kotiin saa, kun itse hallitsee paikallisen kielen, sanoo Tuominen.

Jo Euroopan maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka laajasti englantia puhutaan.

Koulussa opetellaan kielitaidon ohella myös kulttuurituntemusta

Peruskoulujen kielten opetukseen kuuluu muutakin kuin kieliopin ja sanaston pänttäämistä, muistuttaa opetusneuvos Annamari Kajasto Opetushallituksesta. Opetuksessa on olennaista kielen puhumisen ohella niin sanottu kielitietoisuus, joka tarkoittaa käsitystä muun muassa siitä, missä kaikkialla kieltä puhutaan ja ymmärrystä kulttuurisesta monimuotoisuudesta.

– Edistetään oppilaan kielitaitoa, pohditaan kielen asemaan liittyviä arvoja ja ilmiöitä ja annetaan oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurien välistä toimintakykyä. Sellainen sanonta, että kielitaito on avain sen maan kulttuuriin, missä kieltä puhutaan, pitää paikkansa, sanoo Kajasto.

Työelämässä kieli- ja kulttuuritaidon merkitys nousee esille erityisesti erilaisissa asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä. Monissa maissa myös arvostetaan paikallisen kielen ja kulttuurin taitamista.

Vaikka työkielenä olisi yrityksen sisällä englanti, ei kaikki bisnesneuvotteluiden ulkopuolella tapahtuva keskustelu aina olekaan englanniksi.

– Sitä kautta voi osoittaa kiinnostuksensa, että on peruskielitaito, jolla pystyy vaikka kiinaksi käymään sellaista arjen keskustelua. Sehän tuo siihen lisää, avaa asioita enemmän, sanoo kansainvälisesti toimivan Reiman kehitysjohtaja Nora Malin.

Työelämässä tarvetta myös eksoottisempien kielten osaajille

Usein mainittujen ruotsin, saksan, ranskan, venäjän ja kiinan kielten osaamisen lisäksi tarvetta on myös muiden skandinaavisten kielten ja esimerkiksi puolan osaajille. Mikäli yritykset eivät kotimaasta löydä työtehtävien kielivaatimuksia hallitsevia työntekijöitä, voivat ne palkata tarvitsemansa kielitaitoiset ammattilaiset suoraan kohdemaasta.

– Ne vaihtoehdot on yrityksellä joko täältä ihminen, jolla on vahva kielitaito, tai rekrytoidaan paikallisia, joilla on se vahva kielitaito, kertoo Malin.

Pelkkä kielitaito ei takaa työpaikkaa, vaan lisäksi painaa tehtävään vaadittu muu osaaminen. Kahden muuten tasaväkisen työnhakijan välillä pohdittaessa vaaka voi kuitenkin kallistua kielitaitoisemman ehdokkaan eduksi. Kielitaito antaa työntekijälle lisäarvoa työmarkkinoilla.

– Vieraan kielen osaaminen on taito, jonka opetteleminen vie aikaa, sanoo henkilöstöjohtaja Tuominen.

Uuden kielen oppii nopeammin, kun hallitsee toisen jo entuudestaan

Peruskoulussa vierasta kieltä opiskelevat lapset ja nuoret oppivat kielitaidon lisäksi kielenopiskelutaitoja. Jo opitut vieraan kielen alkeet auttavat myöhemmässä elämässä eteenpäin, jos eteen tuleekin tilanne, että vierasta kieltä tarvitsee.

– Eihän me tiedetä, mihin elämä meitä vie. Jos elämässä tuleekin hetki, että nyt on pakko jonkin asian takia oppia edes vähän jotain vierasta kieltä, niin on koulussa jo opetettu niitä tapoja oppia kieliä, kertoo opetusneuvos Kajasto.

Joissakin tilanteissa työnantaja voi olla kiinnostunut myös työntekijän kielitaidon lisäkouluttamiseen. Siinäkin tilanteessa aiemmin opiskelluista vieraan kielen alkeistakin on hyötyä.

– Mitä useampaa kieltä osaat, sen helpompaa on ottaa haltuun uusia kieliä. Ja monet kielet ovat sukua toisilleen, mikä helpottaa oppimista, sanoo Kajasto.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut