Kumipyöräliikenne on jälleen liki yhtä vilkasta kuin ennen koronaa, mutta liikenne ei enää näytä samalta – yksityisautojen määrä on kasvanut samalla kuin joukkoliikenne on yhä vaikeuksissa

Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä arvioi, että joukkoliikenteessä voitaisiin palata koronaa edeltäneisiin liikennemääriin kenties vuoden 2023 tai 2024 aikana. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Mika-Matti Taskinen / STT

Tieliikenne on syksyä kohti vilkastunut pandemiaa edeltäneelle tasolle, mutta teillä kulkeva kalusto vaikuttaa muuttuneen. Yksityisautojen määrä on kasvanut kymmenillätuhansilla pandemiaa edeltäneestä ajasta samalla kun joukkoliikennemäärissä ollaan vielä huomattavasti takamatkalla.

– Liikenne on normaalia tai lähes normaalia nyt syksyllä, kun koronarajoitukset ovat vähentyneet. Pieni vähenemä voi syntyä siitä, että etätyöt ovat lisääntyneet, Fintrafficin tieliikenteenohjauksen toimitusjohtaja Aapo Anderson sanoo.

Koronaviruksen osuessa Suomeen sen vaikutukset tieliikenteeseen olivat lähes välittömästi ilmeiset. Viime vuoden maaliskuussa alkaneen Uudenmaan sulun myötä Etelä-Suomen tyhjät pääväylät kuvasivat ikonisesti yhteiskunnassa vallitsevaa shokkitilaa.

Virusta vastaan taisteltiin liikkumis- ja maahantulorajoituksilla, mikä hiljensi tavaraliikenteen. Työmatkaliikenne seisahtui käytännössä kaikkien etätyöhön kykenevien osalta.

Yli puolitoista vuotta myöhemmin tieliikennemäärissä ollaan lähtöpisteessä. Samaan aikaan henkilöautojen määrä on kasvanut Suomessa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan henkilöautoja oli tämän vuoden heinä–syyskuussa liikennekäytössä yli 47 000 enemmän kuin toissa vuonna vastaavana aikana.

Käytettyjen autojen kauppa on käynyt korona-aikana hyvin. Sitä ovat vauhdittaneet ainakin korona-aikana kertyneet säästöt, kotimaan matkailun lisääntyminen ja joukkoliikenteen välttely.

Myös Anderson arvioi, että tienkäyttäjien piirissä on voinut tapahtunut vaihtumista. Osa ennen autoilleista elää yhä etäelämää, ja osa joukkoliikennettä käyttäneistä on pandemian aikana siirtynyt käyttämään autoa.

Kolmannes joukkoliikenteen käyttäjistä puuttuu

Joukkoliikenne ei ole palautunut pandemiasta yhtä tahtia tieliikenteen vilkastumisen kanssa.

Linja-autoliikenteen etujärjestöstä Linja-autoliitosta arvioidaan, että ala kokonaisuudessaan on vähintään kolmanneksen jäljessä vuoden 2019 tilanteesta. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL puolestaan arvioi lokakuun alussa, että sen järjestämässä joukkoliikenteessä tehdään tänä vuonna lähes 40 prosenttia vähemmän matkoja kuin toissa vuonna.

Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä arvioi, että joukkoliikenteessä voitaisiin palata koronaa edeltäneisiin liikennemääriin kenties vuoden 2023 tai 2024 aikana.

– Meillä on tässä pitkä polku, hän sanoo.

Hänen mukaansa joukkoliikenteen ja tilausajojen elpyminen riippuu paljon myös yhteiskunnan ilmapiiristä, onko se varoitteleva vai rohkaiseva.

– Meillä on se arvio, että matkustajat eivät sinänsä pelkää linja-autossa matkustamista. Mutta ollaanko ylipäätään halukkaita lähtemään teatterimatkoille tai risteilymatkoille tai kuinka paljon käyttöä on joukkoliikenteen kautta? Se ratkaisee tulevan kehityksen ja kysynnän, Mäkilä sanoo.

Ei välttämättä paluuta entiseen

Myös rautateillä VR :n kaukoliikenteen liikennemäärien kehitys mateli syyskuussa yhä 35 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuoden 2019 syyskuussa, vaikka nykytilanne onkin selvästi parempi kuin se oli viime vuonna.

VR:n matkustajaliikenteen suunnittelujohtaja Juho Hannukainen pitää mahdollisena, että matkustajaliikenne ei enää palaudu entisenlaiseksi. Hänen mukaansa koronanjälkeisessä toisenlaisessa maailmassa ihmiset saattavat jäädä pysyvästi hybridityöhön, jossa työpaikalla läsnä ollaan vain osa viikosta.

– Voi olla, että työhön perustuva matkustus ei palaudu samanlaiseksi. Toisaalta vapaa-ajan matkustus voi ylittää aiemman kysynnän, Hannukainen toteaa.

Suunnittelujohtajan mukaan merkkejä matkustustarkoituksen muutoksesta on jo ilmassa. Esimerkiksi viime heinäkuussa vapaa-ajan menoihin kuljettiin rautateitä pitkin paikoin jopa vilkkaammin kuin ennen koronaa.

Miten vältetään yksityisautoistuminen?

Fintraffic on pitänyt tärkeänä varmistumista siitä, ettei Suomen tieliikenne muutu pysyvästi yksityisautoilukeskeiseksi koronan seurauksena. Joukkoliikenteen toimijat uskovat, että esimerkiksi ilmasto- ja vastuullisuusnäkökohdat tulevat tulevaisuudessa siirtämään painopistettä kohti vähäpäästöisempää joukkoliikennettä.

Fintrafficin Anderson kuitenkin näkee, että joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi voidaan tehdä muutakin.

– Yritämme kovasti saada matkaketjuja toimivammiksi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kansalaisen näkökulmasta tärkeintä on, että informaatio matkoista ja liput löytyisivät helpolla palveluista. Se olisi kaikkien etu ja parantaisi joukkoliikenteen houkuttelevuutta, Anderson sanoo.

Andersonin mukaan suunta on tällä hetkellä hyvä. Esimerkkeinä ensimmäisistä onnistujista Anderson käyttää HSL:n ja Matkahuollon palveluita, joissa on tarjolla eri liikennevälineitä samassa informaatiojärjestelmässä.

– Kun on hyviä palveluita tarjolla, niin niitä käytetään.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut