Facebook -tietovuotaja Frances Haugen vetoaa EU-päättäjiin, että nämä eivät antaisi kerran sukupolvessa ilmaantuvan tilaisuuden valua hukkaan, kun EU on säätämässä lakeja, joilla se aikoo puuttua digijättien toimintaan verkossa.
Haugenin mukaan EU:n tulevalla digilainsäädännöllä on mahdollisuus nousta maailmanlaajuiseksi standardiksi siitä, miten verkossa saa toimia.
– Mutta lain on oltava vahva ja sen toimeenpanon jämäkkää, Haugen sanoi Brysselissä maanantaina.
Facebookin entinen työntekijä Haugen nousi kansainvälisen huomion keskipisteeseen tänä syksynä, kun hän toi julkisuuteen painavan tukun todisteita Facebookin epäilyttävistä sisäisistä käytännöistä.
Haugenin paljastamien asiakirjojen mukaan somejätti on muun muassa ollut tietoinen siitä, että sen alustoja käytetään vihan, väkivallan ja disinformaation yllyttämiseen sekä levittämiseen.
Haugen vaatii lisää läpinäkyvyyttä
Brysselissä vieraillut Haugen keskusteli somejätistä, tekoälystä ja internetin sääntelystä maanantaina alkuillasta europarlamentaarikkojen kanssa valiokuntien avoimessa kuulemisessa.
Haugen toisti aiemman viestinsä siitä, että Facebook on toistuvasti valinnut voitot turvallisuuden sijaan. Toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on kiistänyt Haugenin väitteet.
Parlamentin kuulemisessa Haugenin keskeinen vaatimus oli läpinäkyvyyden lisääminen. Hänen mukaansa Facebookin tulisi tehdä nykyistä näkyvämmäksi se, miten algoritmit ohjaavat ihmisten näkemää sisältöä.
Haugen varoitti EU-päättäjiä demokratian vaarantumisesta, jos Facebookin annetaan jatkaa toimiaan hämärän peitossa.
Uudet digilait käsittelyssä
EU:n lainsäädäntökoneistossa käsitellään parhaillaan suurta digilakipakettia.
Laillaan digitaalisista palveluista ja digitaalisista markkinoista EU haluaa säädellä digijättejä nykyistä paremmin kuluttajien oikeuksien turvaamiseksi sekä reilun kilpailun varmistamiseksi myös pienille ja keskisuurille palveluntarjoajille verkossa.
Komission viime vuonna tekemän ehdotuksen mukaan digitaalisten palvelujen laki esimerkiksi toisi uuden valvontarakenteen verkkoalustoille, jotka tavoittavat yli 10 prosenttia EU:n väestöstä eli noin 45 miljoonaa käyttäjää EU-maissa.
Tekoäly ei takaa älykkyyttä
Epäkohtia Facebookin toiminnassa Haugen luetteli monia. Esimerkiksi Facebookin rakentamat järjestelmät haitallisen sisällön tunnistamiseen eivät toimi aukottomasti, varsinkaan jos käyttäjien kieli on joku muu kuin englanti.
Julkaisujen näkyvyyttä ohjaavien algoritmien myötä voi käydä myös niin, että pieni ryhmä ihmisiä näkee suurimman osan haitallisesta sisällöstä. Tämä taas voi ruokkia esimerkiksi ääriajattelua.
Haugenin mukaan ihmisten olisi muistettava, että tekoälyä ei voi aina kutsua kovin älykkääksi.
– Tekoäly on kuin laittaisit miljoona ekaluokkalaista ratkaisemaan ongelmaa. Jos miljoona ekaluokkalaista pystyy ratkaisemaan ongelmasi, niin tekoäly on hieno vaihtoehto. Mutta jos ongelmasi vaatii kontekstointia ja laajemman ymmärrystä, niin tekoäly on kovin huono, Haugen sanoi EU-parlamentissa.
Haugen korosti, ettei kampanjoi tekoälyn käytön lopettamiseksi, vaan sen puolesta, että siitä tehtäisiin nykyistä läpinäkyvämpää. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että Facebook tekisi esimerkiksi näkyväksi, millä perusteella se luokittelee tiettyjä sisältöjä poliittisiksi sisällöiksi.